ULLUMI INUUSUTTUUSUGUT nipangiinnarumanngilagut
Ilungersuutigisat sorsuutigisallu amerlaqaat, sorsuutigisassammi amerlaqaat, taama isumaqarpoq Seqininnguaq. Suliniutigisaasa ilaat Seqininnguup amianut kakiorsimapput. Ersarissumik. Kiinnamigut kakiortinnerisa nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii ataqqinassusaallu pillugit sorsuutiginninnera ersersippaat. Seqininnguup aallussaasa allat ilagaat nunasiaateqarneq, ilinniartitaaneq, timimik pitsaasumik isiginneriaaseqarnissaq, imminortarnerit, kinguaassiuutitigut pisinnaatitaaffiit eqqarsartaatsikkullu peqqissuunissaq.
Seqininnguaq Lynge Poulsen eqqumiitsuliortuuvoq suliniuteqartuulluni, Kalaallit Nunaannilu tamarluinnangajammi ilisimaneqarluarluni. Tassami Seqininnguaq avaqqukkuminaappoq, naak 20-nnarnik ukioqaraluarluni CV-a pikkunaqaaq. 2019-imi LGBTQ+ Greenland pilersippaa, 2021-mullu siulittaasuuffigalugu, taamanilu Namminersorlutik Oqartussanit kaammattuummik nersornaasigaalluni, eqqarsartaatsikkut peqqissutsimik isiginiaanini aamma Kalaallit Nunaanni LGBTQ+-it pisinnaatitaaffiinik sorsuutiginninnini pissutigalugit. Ukioq taanna kingusinnerusukkut Nordic Pioneer Prize 2021 pissarsiaraa, tassaasoq nersornaasiuttagaq nutaaq Nordic Safe Cities-imeersoq, tassaasorlu Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa ataanni suliniaqatigiiffik. Ilaannai taassagaanni.
Seqininnguup saqquminera patajaatsuuvoq, kisiannili patajaassuseq sanngiiffeqarsinnaanerlu ataatsikkoorput. Sanngiiffeqarsinnaaneq Seqininnguup takutissallugu qunuginngisaa: ”Isumaqarpunga inuttut kinaassuseq tunngavigalugu saqqummernissaq pingaartuusoq, aamma tamanna ajornakuusooraangat. Tamanna inuunermut ilaavoq. Sanngiiffigisakka saqqummerserusuttarpakka. Neriuutigivara tamatuma allat sanngiiffimminnik isiginnissinnaalernissaat taakkulu pillugit oqallisiginnissinnaalernissaat ajornannginnerulersissagaa”.
Illiunerit ajunngilaq
Bipolaritut (nuannaarnerit alisunnerillu nassuiaaseruminaatsumik paarlakaattarnerat) tarniluuteqartutut Seqininnguup aliasoruluttarneq, annilaangasarneq imminorniarluni eqqarsaateqartarnerit nalunngilluarpai, toqqarsimavaalu tamakku pillugit ammalluinnarniarluni, ilaatigut Instagrammikkut, tassuunalu ullut tamarluinnangajaasa inuit 8.000-inik amerlanerit Serminnguup oqariartuutai takusinnaasarpaat: ”Nalunaarutigerusuppara eqqarsartaatsikkut akornuteqarneq inuunermut ilaallunilu pissusissamisoortuusoq. Inuttut ammasorujussuuginnarpunga, ilaat oqarumassapput killeqanngitsunga. Neriuppunga tamatuma allat isumassarsitissinnaagai isummertillugillu, inuttut nammineq pissuserisap atornissaa ajunngitsoq. Nuna tamaat kinguaariilluunniit tamaasa sinnerlugit saqqummersinnaanngilanga, kisianni nammineq saqqummersinnaavunga, ammasuullunga, ilumoortuullunga namminerlu sanngiissuseqarfikka takutillugit, taamaalillungalu neriunartumik allat taamaaliorsinnaanissaannut isumassarsitillugit”.
Eqqarsartaatsikkut nappaateqarnerup qanoq ittuunera pillugu annertunerusumik ilisimasaqartoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, Seqininnguaq isumaqarpoq.
”Ilisimasakinneq paqumigisanik pilersitsisarpoq inunnillu naqissusiilluni. Tamakkulu atorfissaqartinngilagut”, suliniuteqarumalluartoq oqarpoq. Qujanartumilli paquminartitat annikilliartorput ammasumillu pissusilersorneq annertunerulerluni - nassuiaavoq.”Kinguaariit siulitta naleqqussarnissartik misigissutsiminnillu ersersitsinnginnissartik ilinniarsimavaat. Isumaqarpunga tamanna ilaatigut nunasiaalernermit aallaaveqartoq; taamani pingaartuuvoq uparuarneqarsinnaanngitsumik inuuneqarnissaq. Suut tamarmik kusanartuusariaqarput”, Seqininnguaq oqarpoq nangillunilu: ”Sorpassuit kinguaariinni kingornunneqartarput, tamakkulu ilagaat tunuarsimaarnissaq, niputuuliunnginnissaq – oqaatigilluaannarlugu nipangersimaannarnissaq. Kisianni misigisarpunga kinguaariinni uagut paquminarunnaarsaasugut, misigissutsit oqaluuserinissaannut pikkorinnerulernikuuvugut aamma misigissutsit artornartut pilluigit. Isumaqarpunga tamatuma pitsaanerusumut illikartissagaatigut, peqqinnerulersilluta, tamannaavorlumi sorsuutigisara”.
Nunasiaasimanerup kingorna peqqisseqqinnissaq
Naak nunasiaaneq kinguaarit arlallit matuma siornagulli pisimasuugaluartoq, Seqininnguaq isumaqarpoq ukioqatigiiaani namminneq suli ataqqinassutsip annaaneranik nammataqarlutik, ataqqinassutsillu annaanera ullumikkut inooqatigiissutsikkut ajornartorsiutit amerlasuut aallaavigigaat. Assersuutigalugu imminortarnerpassuit, persuttaasarneq atornerluinerlu, ataatsimullu isigalugu ingerlanerliorneq.
”Ajornartorsiutit taamanikkut ajortumeertoqarsimaneranut ersiutaapput, aammalu ikip suli maminnginneranut ersiutaallutik”, Seqininnguaq oqarpoq, inuusuttunullu kalaallinut pingaarnertut oqariartuutigalugu, kikkulluunniit pingaaruteqartuusut, aamma paquminartut kipitittariaqartut. ”Misigissutsitit malikkit, oqaluuserikkit ikioqqusarlutillu”, oqarpoq. ”Aaamma allatut iluseqarlutillu allaanerusut ernumagisariaqanngillat. Nutsatit aappalugusersumik qalipakkit – tamanna kissaatigigukku. Allatut iliuuseqarnermiippoq kiffaanngissuseq. Namminiunissamut kiffaanngissuseq. Tamannalu tassa pissuserisinnaasaq pitsaanerpaaq”, Seqininnguaq naggasiivoq