Ukioq manna Folkemøde-mi (inuit katerisimaartinneqarneranni) ilisimasanik aaqqiissutissanillu saqqummiisoqarpoq

Ulluni pingasuni Folkemøde-p ingerlanneqarnerani Allinge-mi seqinnarippoq - kuseriarnimininnguillu eqqaassanngikkaanni - siallerani. Kalaallit Meerartaat Bornholmiliarpoq, meeqqat kalaallit atugarisaat oqalliffippassuarni aaqqissuunneqarsimasuni saqqummiunniarlugit.

Ukioq manna annermik najuuffigivagut, meeqqat angerlarsimaffimmik avataannut inissitat pillugit oqallinnerit; qanoq iliorluni pitsaasumik inissiinissat qularnaarneqarsinnaappat, meeqqanik isiginneriaaseq qanoq ittoq sulinermi tunngaviua, qanorlu iliorluta inuusuttut 18-inik ukioqalerlutik inersimasutut inuunermut akuusussanngoraangata isumagilluarnissaat qularnaarsinnaavarput? “Tamakku tassaapput ajornartorsiutit uagut Kalaallit Meerartaanni sammissallugit pingaartitagut, Folkemøde-lu uagut misilittakkatsinnik saqqummiinissamut allallu misilittagaannik tusarnaarnissamut periarfissatsialaavoq,” allattaaneq Puk Draiby oqaluttuarpoq.

Inuusuttut peqataapput

Aaqqissuussinerpassuillumi oqallinnerillu aqqutigalugit paasisaqarnerullunilu ilisimasaqarnerulernissaq periarfissaqarluarpoq. Assersuutigalugu Askovfonden persuttaasarnerup pitsaaliornissaa pillugu oqallitsitsivoq, Danmarkimilu Eqqartuussivinneersut Kalaallit Nunaanni kinguaassiuutitigut innarliisarnerit pillugit saqqummiipput, saqqummiinernit tamanit Kalaallit Meerartaanni atorluarsinnaasatsinnik tigussaasunik saqqummiisoqarpoq. 

Ukioq manna Folkemøde-mi Kalaallit Nunaat annertuumik isiginiarneqarpoq – annermillu kalaallit inuusuttut. Oqallinnermi Institut for Mennerettigheder-imit aaqqissuunneqartumi, kalaallit inuusuttut arlallit peqataapput, ilaatigut rappertartoq Tarrak aamma tarnip pissusiinik ilisimasalik Sanne Broberg, ’Nalik’-up siulersuisuini ilaasortaanikuusoq.

“Ilisimasaqarneq akaareqatigiinnerunissamut aqqutissavoq. Ilisimasaqarnerlu illugiimmik ingerlaartussaavoq. Kalaallit Nunaanni Danmarkip oqaluttuarisaaneranik kulturianillu ilinniartitaasarpugut, kisiannili qallunaat inuusuttut ,Kalaallit Nunaat 2022-milu kalaallit kulturiat pillugit ilisimasakippallaaqaat,” Josef Tarrak oqallinnerup kingorna oqaloqatigigatsinni Kalaallit Meerartaannut oqarpoq.