Kalaallit meeqqat oqaasii kulturiallu angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi sumiginnarneqartarput

Meeqqat kalaallit angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnerini kulturikkut oqaatsitigullu tunuliaqutaat mianerineqartanngilaq.

Isumaginninnermut Nunamullu Namminermut Ministeeriqarfimmit kisitsisit naapertorlugit meeqqat Kalaallit Nunaanni inunngornikut Danmarkimiittut 7 procentii 2019-ip naanerani angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasimapput. Sanilliussissagaanni Danmarkimi meeqqat sinnerisa 1 procentii angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasimapput. Imaappoq ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat angerlarsimaffimmik avataanut inissitat amerlaneroqisut. Pissusiviusut tamakku assigiinngitsorpassuarnik peqquteqarsinnaapput; aammattaaq kalaallinut Danmarkimiittunut allatigut atugarlioqqajaasunut atatillugu kisitsisit qaffasipput. Kisianni kisitsisit qaffasingaarmata ilaqutariit kalaallit kommuninik naapitsisarnerisa misissornissaat pisariaqarpoq.

Taamaammat aamma nuannaarutigivara piffissami kingulliunerusumi ilaqutariit kalaallit – ilaqutariillu allat nunani killernisut kultureqanngitsuneersut allat – kommunini sulianik suliaqartunik naapitsisarnerat isiginiarneqalermat. Tamatumani ilaatigut, pinngitsaaliilluni meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiinnginnermi, tarnip pissusiinik ilisimasalinnik misiliutaasartut isornartorsiorneqarput. Misiliinerit, angajoqqaat angajoqqaatut pisinnaassuseqarnerannik qulaajaasussat, oqaatsitigut kulturikkullu naleqqussagaanngillat, taamaalillutillu kalaallit angajoqqaat isumaginninnermi oqartussanik naapitsineranni ajornerusumik inissisimalersittarlugit. Tamanna inatsisitigut isumannaatsuunissamut naleqqiullugu ajornartorsiutaavoq, meeqqanullu naammaginanngitsumik kukkusumilluunniit toqqammaveqarluni eqqugaasinnaasunut naleqqiullugu aamma ajornartorsiutaalluni.

Kalaallit Meerartaanni ullut tamaasa ilaqutariit meeqqallu isumaginninnikkut oqartussaasut maluginialersimasaat attaveqarfigisarpagut. Imaassinnaavoq angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi suliamut tunngatillugu attaveqartugut, amerlanertigulli sulianut ilungersunannginnerusunut tunngasuusarput, soorlu, meeqqap ernumagineqarnera tunngavigalugu nalunaarutiginnittoqarsimatillugu. Taama pisoqartillugu ajoraluartumik misigikulavarput, kulturikkut oqaatsitigullu assiigiinngissutsit amerlavallaatigut suliap pitsaasumik suliarinissaanut akornutaalersartut. Attaveqatigiinnissaq ilimagisaasut assersuutigalugulu ilaqutariit suunerannik qanorlu ittuunissaannik paasinneriaatsit, qallunaat kulturimik paasinneriaasiannit aallaaveqartarput, kulturimik allamik naapitsinermi alapernaalluni suleriaaseqarnissamut akornutaalersartumik. Ilisimasat paasinnilluarnerlu amigaataapput, tamatumalu kingunerisinnaavaa ilaqutariinnut kalaallinut siunertamut naapertuutinngitsumik akuliuttoqarnera – imaluunniit iliuuseqanngitsoortoqarnera. Tamanna ilaqutariinnut – angajoqqaanut meeqqanullu - kingunipiloqarsinnaavoq.

Angerlarsimaffiup avataanut inissiinerup kingunerinngisaannassavaa, meeqqat inuusuttullu kalaallisut kulturiminnit avissaartinneqarnerat

Angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqarnissaanik aalajangiisoqartillugu aamma misigisarparput, kulturip qanoq pingaaruteqartigineranik ilanngullugulu eqqarsaatigisariaqarneranik ilisimasakinneq.

Kalaallit meeqqat Danmarkimiittut angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqaraangamik, amerlanertigut meeqqat angerlarsimaffiannut imaluunniit ilaqutariinnut paarsisartunut qallunaanut inissinneqartarput. Angajoqqaaminnut attaveqarnermik annaanerata saniatigut, meeqqat kalaallisut tunuliaqutarisaminnit avissaartinneqartarput, angajoqqaavisalu sapaatip-akunneranut immaqaluunniit qaammammut ataasiarlutik meeqqatik peqatigigaagamikkit, meeqqat ilitsoqqussaralugit oqaasii atorlugit oqaloqatigisinnaanerannut periarfissaaruttarput, meeqqat kalaallisut oqaatsitik puigortarmatigit. Killilimmik attavigiissinnaaneq, meeqqat angajoqqaallu imminnut ataqatigiinnerannut sunniuteqartarpoq, ataqatigiinneq amerlanerpaatigut meeqqanut angajoqqaanullu pingaaruteqarluinnartuusoq.

Kalaallit Meerartaannit meeqqat inuusuttullu kalaallit Danmarkimi angerlarsimaffimmik avataanut inissitat attaveqaateqarfissaannik neqeroorfigisarpagut. Attaveqatigiiffik meeqqanik inuusuttunillu kalaallinik, oqaluttuassartaminnik inuunerminnilu atugarisaminnik avitseqatigiiffigisinnaasaat. Attaveqatigiiffik taanna arlalinnut tassaavoq angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnermik kingorna, meeqqanik inuusuttunillu kalaallinik allanik naapitsiffigisinnaasatuaat. Arlallit oqaluttuartarput attaveqatigiiffimmut ilanngutinngikkallaramik kiserliortutut avissaartitaasimasutullu misigisarsimallutik, kinaassusertik attuumassuteqarfigiunnaarlugu. Allaallumi kalaaliuneq kanngunartutut isigisarsimallugu. Attaveqatigiiffimmi meeqqat inuusuttullu allat peqatigineranni kalaaliussusiat nukittoqutinngortinneqartarpoq, tulluusimaarutissanngorluni kinaassusinngorlunilu. »Attaveqatigiiffimmut peqataasareernerma kingorna kinaassuseriligara nuannarineruara. Kalaaliuvunga, tulluusimaarpunga,« inuusuttut ilaat oqarpoq.

Isumaqarpunga inuusuttut oqaluttuaasa erseqqissumik takutikkaat, meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffimmi avataanut inissinneqarnissaannik aalajangiisoqartillugu uagut inuiaqatigiittut arajutsisaqartartugut. Tassami meeqqat inuusuttullu tamatumunnga atatillugu pisinnaatitaaffeqarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu, inuiaqatigiittut meeqqat inuusuttullu oqaasii kulturiallu mianerissavagut, angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut atatillugu. Allatut oqaatigalugu, angerlarsimaffiup avataanut inissiinerup kingunerinngisaannassavaa, meeqat inuusuttullu kalaallisut kulturimikkut tunuliaqutarisaannit avissaartikkigut. Kisiannili ajoraluartumik ullumikkut amerlavallaatigut taama pisoqartarpoq.