Kalaallit meeqqat inuusuttullu Vejle kaajallallugu sikkilerput
Aqqutissaq unammillernartoqartillugu qanoq iliorluni takorluukkat piviusunngortinneqarsinnaappat? Tamanna juuni qaammat arfininngornerit ilaanni ullaap tungaani Vejlemi seqinnarissumi qattunerasaartumilu immikkut ittumik sikkilernermi qulequtartinneqarpoq. Kalaallit meeqqat inuusuttullu 23-t, Emil Hvidtfeldt 26-nik ukiulik malillugu sikkileqataaniarlutik nalunaarsimapput. Aqqutaani uniffissani Emilip oqaluttuarisarpaa, qanoq iliorluni takorluukkani piviusunngortissimanerlugu, 2018-imi mountainbike-mik sikkilerluni Birkerødimiit aallarluni 18.000 kilometerit qaammatillu 12-it qaangiunneranni Indonesiami Djakartamut anngukkami.
2018-imi anguniarpaa nunat assigiinngitsut 26-t aqqusaarlugit sikkilerniarluni, taamaalillunilu timini tarninilu unammillernartunik misigisaqartinniarlugit, aqqutaanilu Kalaallit Meerartaat aningaasanik katersissunniarlugit. Emilip taamani anguniakkani anguaa. Ullumi ukiut sisamat qaangiuttullu, Emilip sikklini – maannamut Birkerødimi angajoqqaami kiilerianni toqqoqqasimasoq - saqqummeqqippaa. Sikkilia pujoralaajarneqarpoq, kisianni Buddhasiortut qinunerminni erfalasorisartagaat sikkilianiittut suli atapput. ”Sikkilera qaammatini arfinilinni tassaavoq ikinngutiginerpaasara. Pinngitsoorsinnaanngivippara, taamaammallu uannut immikkorluinnaq pingaaruteqarpoq,” Emil ullumimut qilanaarsimaqisoq oqaluttuarpoq. ”Ullumi peqataanikkut angalanikuunera uummaarissitillugulu pingaaruteqalerseqqippara, tamanna misigisaavoq nuannersoq,” Emil oqarpoq.
Emilip sikkilini siulleq atornikuerniarfimmi DBA-mi 1500 kronilerlugu 2018-imi pisiarivaa.
Angerlamut utermalli sikkili angajoqqaavisa garage-aanni toqqoqqavoq. Ullumi kiisami atoqqippaa.
Ullumi anguniagaq allarluinnaavoq, tassalu 40 kilometerit sikkilernissaat. Kisianni Emilimut kilometerit qassiunerat soqutaavallaanngilaq. Aammattaaq angorusuppaa, Sisimiuni Issittumi ingeniørimut ilinniartuulluni misigissutsimigut artornartorsionermini nikallungarulunnermillu eqqugaanermini imminut kajumissaataasarsimasut oqaluttuarinissaat, qanorlu nunat 26-t aqqusaarlugit sikkilernerup inuunermini ingerlariaqqitsissinnaasimagaani, Sisimiuniitillunilu misigisani isumaqalersillugit.
Sikkilertilluta allatut ittumik ataatsimoortarpugut
Kenny 23-nik ukiulik Kalaallit Meerartaannut attuumassuteqarpoq, inuusuttunik ilinniartitsilluni suliniut Siammartoq aqqutigalugu. Ullumi sikkileqataaniarluni aqqutaanilu Emilip oqaluttuai tusarnaarniarlugit toqqarsimavaa:
”Peqataavunga isumaqarama sikkileqatigiinneq tassaasoq allaanerusumik ataatsimooqatigiinneq nuannisaqatigiinnerlu. Aammalumi ullut tamaasa kilometerit 50-t sikkilertanngilakka. Aamma Emilip angalasimanerminit oqaluttuai tusarusuppakka. Taama isorartutigisumut kisimiilluni sikkilersimanera tupinnaqaaq. Uniinnarani taama angalassagaanni sapiissuseqarlunilu nukissaqarluartariaqarpoq. Torrageqaara.”
Meeqqat inuusuttullu sikkilernermut peqataasut ilaat imminnut ilisarisimanngillat. Danmarkimi sumit tamaanngaanneerput, kisianni Kenny aamma Jacob 13-inik ukiulik sapaatip-akunnerisa naanerini Kalaallit Meerartaasa aaqqissuussisarnerinit imminnut ilisarisimapput. Taakkunanimi Kenny peqataasarpoq Siammartumi ilinniarnermi ilaatut sungiusarluni sulinermini, tassanilu Jacob naapinnikuuaa. Peqataasut ilaannik ilisarisimasaqarluni nuanneqaaq, Jacob isumaqarpoq, naallu sikkilertilluni uppikkami anneraluarluni nikallalluutiginngivippaa. ”Tullianik aamma peqataarusuppunga,” Jacob oqarpoq.