Piareertutut misigigaanni piareertoqartarpoq
Kalaallit Meerartaanni suliniutinut assigiinngitsunut peqataanissaq periarfissaqarpoq, qanoq ikioqarneq pisariaqartitallu apeqqutaatillugit. Tamatuma kinguneraa meeqqat arlallit ukiuni arlalinni peqataasarnerat. Ingiaqatigiittarput inuusuttunngoqatigiittarlutillu. Peqatigisartakkat ikinngutigilernerat arlannit tassaasarpoq allanngortitsissoq pingaarnerpaaq. Titken, ikinngutaata Aputsiap, ilinniagaqalernissamik qinnuteqarnissaanut nukissaqalersippaa.
Titken siullermeerluni Kalaallit Meerartaasa sammisassaqartitsinerinut peqataagami 12-inik ukioqarpoq. Taamani Titken sapaatip-akunnerisa naanerini angalaaqataasarpoq aamma nereqatigiittarnernut ilaqutariinnullu ataatsimoorluni sammisassanut allanut anaanani nukkanilu peqatigalugit peqataasarpoq. Kingusinnerusukkut Titken meeqqat angerlarsimaffimmik avataanut inissitaanikkut attaveqaataannut ’Sisi’-mut peqataasalerpoq. Taamani Titken 16-inik ukioqarpoq, namminerlu oqarnera naapertorlugu matoqqasuullunilu nipaarlooqaluni. Kisianni tamakku tamarmik ataaniittutullusooq kamaqarpoq. Titkenip, ullumi 23-nik ukiullip, meeraanermi sumiginnagaanerpassuit oqaluttuarivai, minnerunngitsumik paaqqinniffimmit inissinneqarfigisaminit. Ulluinnarisamini pillarneqarnerpassuit inersimasullu inuusuttunik pitsaasumik naaperiaanatik, assortuunnernik annertusaaginnartut pisaanermillu atuisartut misigisarpai. Piffissap ingerlanerani Titkenip kamani ilummut saatippaa, tamannali allanngorpoq ’Sisi’-mut peqataasalerneratigut.
’Sisi’ illuanut saaffiuvoq
’Sisi’-miittarput inuusuttut allat Titkenip oqaluttuarisartagaanut assingusunik oqaluttuassallit, aamma ’Sisi’-miipput inersimasut tusarnaarumasut, ataatsimooqatigiiffimmik patajaatsumik inuusuttoqatigiinnut pilersitsinissaminut pitsaasunik sinaakkusiisut, Titken taama oqaluttuarpoq. Artornartut allanut saqqummiunnissaannut toqqissinartunik avatangiiseqarfiuvoq, nammatallu oqimaatsut oqilisutut ipput. Naaperiarneqartutut misigineq Titkenimut illuanut saaffiuvoq.
“Imminut tatigilernikuuvunga, maanna nalunngilara ataatsimooqatigiiffimmut ernummateqassaguma uannik ikorfartuisinnaasumut peqataallunga. Ammasuunissara ilikkarpara aamma tamatta inuusugut assigiit. Tamatumuuna paasilerpara nalorniuartuusariaqarnanga.”
Titkenip inuunerani illuanut saaffiit arlaqarput. Taakku ilagaat ’Sisi’-mut – meeqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasimasunut attaveqaammut - peqataasalernera. Illuanut saaffia alla tassaavoq qarmaasutut ilinniagaqarniarluni aasakkut 2023-mi qinnuteqarnera. Ullumi Titken 23-nik ukioqarpoq. Ukiut marluk affarlu qaangiuppata qarmaasutut iliniakkani naammassissavaa.
Aputsiaq nuannaartorisarivara
Ullumikkut Titken 23-nik ukiulittut ’Sisi’-miinnissaminut ’utoqqaavallaalernikuuvoq’, kisianni attaveqatiginnermut suli ilaavoq. ’Sisi’-meeqatigisarsimasanilu ilaquttamisut isigalugit. Tassani inuunerup sinnerani ikinngutissaminik ikinnguteqalernikuulluni oqarpoq.
“Arlallit uannut qatanngutitut ipput, tamatta assigiiaanik ajornartorsiuteqarnikuuvugut. Aammali inersimasunit ikiorneqarluartaqaanga, aamma kingornatigut. Assersuutigalugu Mit-Id-itut ittunik naluligaqaraangama soriarsinnaajunnaavillungalu. Taava inersimasunut sianertarpunga – anaanama tamakku pikkoriffginngimmagit.”
Annermik inuusuttoq alla ’Sisi’-miittarnikoq Titkenimut pingaaruteqarnikuuvoq.
“Apputsiaq uannut immikkut ittuuvoq, uannut maligassiuiartarnikuuvoq. Oqartuarnikuuvoq atuarfik saperaluarlugu ingerlassimallugu. Uattulli atuarnini qatsuteqqanikuuaa, imminullu annertuumik naalakkerniartariaqarnikuulluni, kisiannili sanasutut ilinnialerluni, taavalu oqarfigivaanga: Sukataarnerusariaqarputit, aamma taama artornartiginngilaq! Qarmaasutut ilinniagaqalersillunga kaammattorpaanga.”
2018-imi Titken meeqqat inuusuttullu Sisi’-miittartut allat ilagalugit Qeqertarsuup Tunuani Qasigiannguaniipput. Tamanna Titkenimut misigisaavoq pingaarutilik annertoorlu. Kingornatigut Kalaallit Nunaanneqqinnikuuvoq, ilaatigut angunni Nuummiittoq tikeraarlugu.
Piareeqqasariaqarpoq
Titkenimut pingaartuunikuuvoq, qanoq innerminik paasinnissinnaasunik eqqaminiittoqarnissani. Immisut sorsuuteqartunik, aamma uteriiserluni allannguiniarnerup iluaqutaannginneranik paasinnissinnaasunik. Aatsaat namminneq piareertutut misigisimalersut piareertarput, Titken nassuiaavoq.
“Najugaqarfigisanni pilersaarusiornerit ilinniagaqarnissarlu uteriisissutigaat, aamma meeqqat atuarfiat uteriiserpoq. 9. klassimi atuanngitsoortarnika 80 procentiupput, taamaakkaluartorli qallunaat oqaasiinik matematikkimilu angusinissannut naammattunik karakteereqarlunga. Taava GUmi atualerpunga, tassanilu aamma uteriiserfigineqartutut misigalunga. Tamatuma kingorna ukiuni marlunni uninngangallarpunga, piareertutullu misigingama qarmaasutut ilinnialerpunga. Isumaqaraluarpunga piareertutut misigilinngisaannassallunga, atuarneq qatsutigaarakku, kisianni Aputsiap pitsaasumik periuseqarluni aallartiteqqippaanga.”
Titkenip angalasarnissani nunarsuarmillu takusaqarnissani takorluugarai, immaqa cyklerluni nunarsuup illuanukarsinnaalluni. Tamanna ukiuni arlalialunni takorluugarinikuuaa. Kisianni inuunermi alloriaqqinnissamut piareernissaq sivisusinnaavoq – soorlu ilinniakkamik aallartitsiniarnera taamaattoq. ”Aatsaat piareertutut misigigaanni piareertoqartarpoq,” Titken oqarpoq.