Egmont Fondenimit aningaasaliissutit atorlugit kalaallit inuusuttut Danmarkimiittut taperserneqassapput
Kalaallit Meerartaanni ilaatigut sullippaat, kalaallit inuusuttut Danmarkimiittut ilinniagassaminnik toqqaaniarnerminni ajornartorsiuteqartut, ilisimasassatigut piumasaqaatinut akimmittoortartut, imminnut tatiginatik iliuuseqarsinnaanatillu sumilluunniit iluatsitaqarsinnaanerminnik upperinnikkunnaarsimasut. Mentoreqartitsilluni aaqqissuussinerup ’Suluup’ inuusuttut inersimasutut inuunermut ikaarsaariarneranni tapersertarpai. Inersimasut mentoriutillugit kalaallinut inuusuttunut isumalluutaatittarnerannit misilittakkat pitsaangaarmata, Egmont Fondenip maana mentoreqartitsisarnerup ukiuni pingasuni inerisarneqarlunilu siammaannissaa aningaasaliiffigaa.
Ukiut inuusuttuuffiit inuusuttorpassuarnut tassaapput ukiut nalorninartorsiorfiit, ajornakusoortunik ikaarsaariarnerpassuallit, annermillu unamminartut annertunerusarput Danmarkimi kalaaliulluni inuusuttoq kulturikkut, inooqatigiissutsikkut oqaatsitigullu akimmiffiit aqqusaartariaqartillugit. Kalaallit Meerartaanni Danmarkimi meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu suliniutini pisortaq, Jeanne Funch Asmussen oqaluttuarpoq:
”Kalaallit inuusuttorpassuit naapittakkagut ajorsartitaasutut misigisaqartarnerpassuarminnit sunnigaasarput, nalinginnaavorlu ilinniagaqalernissamut suliffeqalernissamullu ungasittarnerat. Qaavatigullu misigisarput isummereersimanernik nuanninngitsunillu ilimasuuteqarfigineqarnermik naapinneqartarlutik, imminnut isiginerliortarnerannik ataavartitsisunik. Inuusuttunut suliniutitsinnit misilittakkatta takutippaat inuusuttut, immikkut unamminartitaminnik takunnilluarsinnaasunik mentoreqartitaanertik, annertuumik iluaqutigisaraat. Takusinnaavarput mentoreqartitsinerup inuusuttut attaveqarfii, attaveqaataat namminnerlu pisinnaanerminnik upperinninnerat patajaallisartarai, aamma anguniagaqarusulersittarai, assersuutigalugu ilinniagaqarusulersillugit. Taamaammat nuannaarutigaarput Egmont Fondenip aningaasaliineratigut, mentoreqartitsisarnernik aaqqissuussineq ’Suluk’ nuna tamakkerlugu inuusuttunut neqeroorutigisinnaaleratsigu.”
Heidi Sørensen, Egmonts Fondenip allattoqarfiani pisortaq oqarpoq:
"Kalaallit inuusuttut – Danmarkimi inuusuttunut allanut sanilliullugit – eqqugaaqqajaanerullutik ingerlanerlioqqajaanerullutillu inuupput, amerlasuullu ilinniagaqalernissaminnut sulilernissaminnulluunniit ungasipput. Taamaammat nuannaarutigaarput kalaallit Meerartaat tapersersinnaagatsigit, mentoreqartitsisarnermikkut meeqqanut inuusuttunullu pisariaqartitaannik anguniagaqarluartumik tapersersuisinnaasut, tassuunakkullu meeqqanik inuusuttunillu suliamut atasutigut inuttullu piginnaasaqalersitsillutik, ilinniarnissaminnut inersimasutullu inuunissaminnut iluaqutigisinnaasaannik.”
Suluk pillugu annertunerusumik paasissutissaqarpoq uani