Kattuffiit Naalagaaffeqatigiinnerup atuartitsissutigineqarnissaa kissaatigaat
”Kalaallisut aalakoorpit?”, ”Nuannariinnarlugu arfernik toqoraasarpit?”, ”Illuikkami najugaqarpit?” – oqaatsit taamaattut kalaallinut Savalimmiormiunullu Danmarkimi najugalinnut takornartaanngillat.Qallunaat amerlaqisut Naalagaaffeqatigiinneq pillugu annikitsuinnarmik ilisimasaqarput, naak tassani pineqartut tassaagaluartut naalagaaffiit akornanni politikki, kulturikkut oqaluttuarisaaneq ataatsimoorussaq aamma maannakkorpiaq oqallisaasut. Inunnik sullissiviit, soqutigisaqaqatigiit kalaallit Savalimmiormiullu ingerlassaasa misigisarpaat, qaammaasaqassuseq maannakkorpiaq amigaataaqisoq, tassami ilisimasakinneq imaannaanngitsunik kinguneqarsinnaavoq, ilaatigut nikeriarsinnaajunnaartitsisunik isummereertarnernik ilaqartunik.Peqatigiffik Kalaallit Meerartaanni allattaaneq, Puk Draiby:”Peqatigiiffik Kalaallit Meerartanni naapittarpagut kalaallit meeqqat inuusuttullu, isummereertarnernik naammaginanngilluinnartunik misigisaqartartut. Kalaaleq inuusuttoq efterskolimi aallartittoq, ilinniartitsisuminit aperineqartoq: "Kalaallit akissarsiniariutaa aningaasarsiatik imerlugit nunguttarpaat?" – imaluunniit meeraq atuarfimmi oqarfigineqartoq: "Kakkappallaaqigavit kalaaliunavianngilatit ". Tamakku kalaallit meeqqat inuusuttullu tunuarsimaartilersinnaavaat naleqannginnerusutullu misigitillugit. Tamanna akuersaaginnarsinnaanngilarput. Soorunami kalaallit meeqqat inuusuttullu naligisatut naapinneqartariaqarput, taamaammallu ilisimasat aqqutigalugit isumagissavarput, Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit assigiinngisitaarnerusumik ilisimasaqartoqalernissaa.”Innuttaasutut siunnersuutip nutaap pigiliutiinnakkanik isummertarnerit akiorniarpaiIlisimasakissuseq akiorniarlugu Ungdommens Røde Kors, Operation Dagsværk aamma Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat peqatigiiffiit kattuffiillu arfineq-marluk allat peqatigalugit, Naalagaaffeqatigiiinnerup meeqqat atuarfianni atuartitsissutigineqartalernissaa pillugu innuttaasutut siunnersuuteqarnissamik suliniuteqalerput. Anguniarneqarpoq qallunaaqqat mikinerminniit Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilinniagaqartassasut, atuartitsissutit soorlu qallunaat oqaasii, oqaluttuarisaaneq aamma inuiaqatigiilerineq assigalugit.Ungdommens Røde Korsimi siulittaasoq, Troels Boldt Rømer:"Naalagaaffeqatigiinnermut ilaasut amerlavallaat Danmarkimut pigaangamik assigiinngisitsineq misigisarpaat. Assigiinngisitsineq pigiliutiinnakkanik isummertarnermit aallaaveqarpoq – pigiliutiinnakkanillu isummertarneq ilisimasaqannginnermit aallaaveqarluni. Taamaammat neriuutigaarput innuttaasutut siunnersuut aqqutigalugu, Danmarkimi inuusuttut amerlanerit Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit annertunerusumik ilisimasaqalissasut – upperaarpummi ataatsimoorluta Naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuassartaa pitsaanerusumik nutaamillu oqaluttuarisinnaagipput."Innuttaasutut siunnersuutip Kalaallit Nunaat pillugu paasititsiniaaneq aallarnisassavaaIlinniartut suliniaqatigiiffiata Operation Dagsværkip nuna tamakkerlugu katersiniarneranit isertitat 2018-imi atorneqassapput Undommens Røde Korsip aamma Kalaallit Røde Korsiata Kalaallit Nunaanni inuusuttunik suliaqarnerinut. Taamaalilluni Operation Dagsværk siullermeerluni nunat avannarliunerusut ilaanni atugassanik katersiniarpoq. Ulloq Operation Dagsværkip ingerlanneqarfissaa, tassalu pingasunngorneq 7. november,sioqqullugu nuna tamakkerlugu inuusuttut ilinniarfiini paasititsiniaasoqassaaq. Paasititsiniaanerup ilinniartut ullormi suliffimmi peqataanissamut kajungilersinnissaat siunertaraa. Innuttaasutut siunnersuut Operation Dagsværkip paasititsiniaaneranut ilaavoq, aammali piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunertaralugu qallunaat inuusuttut akornanni Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasat paasisallu sorlanitsinneqarnissaat.Aallattoqarfimmi nammineq kajumissutsiminik sulisoq, Operation Dagsværk, Marie Nielsen:"Uagut inuusuttut, Danmarki Kalaallit Nunaallu akimorlugit, qaammarsaanermik siammaassisinnaavugut, ilisimaatsuussuserlu ullumikkut immitsinnut ataqatigiinnitsinnik sunniisartoq kipitillugu. Annertoqisunik pitsaasutigut pitsaannginnerusutigullu ataatsimoorussaqarpugut, kisianni ilaanni ulluinnarni inuunitsinni unamminartut naapittakkatta aaqqiiviginissaannut assigiinngitsunik piginnaaneqarlutalu periarfissaqartarpugut. Innuttaasutut siunnersuut aamma ukioq manna paasititsiniaaneq aqqutigalugit neriuppunga periarfissarpassuit immitsinnut ilisareqatigiinnerunitsigut isiginiarneqarnerulerumaartut. Tamanna uagutsinnut kinguaariinnullu aggersunut iluaqutaassaaq!”Innuttaasutut siunnersuut pilluguNaalagaaffeqatigiinneq nutaaliaasoq Danmarkimi meeqqat atuarfiata perorsarsimanermut tunngavianut pinngitsoorani sammisassatut ilaassaaq, aammalu qallunaat oqaasiinik, oqaluttuarisaanermik, inuiaqatigiilerinermik aamma pinngortitalerinermik/teknikkilerinermillu atuartitsissutit ataatsimoortumik anguniagaannut ilaatinneqassalluni. Meeqqat atuarfianni atuartut Naalagaaffeqatigiinnermi nunat pingasut: Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu imminnut attuumanerat ilisimasaqarfigalugulu paasisaqarfigissavaat. Tamatuma saniatigut atuartut Naalagaaffeqatigiinnerup pilersinneqarnera aamma Danmarkimut oqaluttuarisaanikkut pingaarutaa ilisimasaqarfigissavaat, kiisalu Naalagaaffeqatigiinneq nutaaliaasoq aaqqissugaanikkut, kulturikkut oqaatsinullu tunngasutigut isiginneriaaseqarlutik ilisimasaqarfigissallugu.Innuttaasutut siunnersuut pillugu annertunerusumik paasissutissat atsiorfissarlu uaniipput: https://www.borgerforslag.dk/se-og-stoet-forslag/?Id=FT-01661