Namminneq kajumissutsimikkut sulisut annertuumik allanngueqataapput
”Angerlarsimaannarluta ulloq naalluugu nuersaallutalu fjernsynerusaaginnarsinnaanngilagut”
Kirsten Bødker aamma Alfred Olsen igaffimmi imminnut ikioqatigiilluartarput. Tamanna pillugu isumaqatigiilluinnarput, tamannalu aamma ersarittaqaaq meeqqanut inuusuttunullu angerlarsimaffimmik avataanut inissitaanikunut ataatsimooqatigiittarfipput ’Sisi’ sapaatip-akunnerisa naanerini angalaaqatigiikkaagat. Tassani meeqqat sissamut pisuttuareerlutik angerlaraangata aappariit vaffelinik piareeqqasoqartarput
”Aqqanilinnik ernutaqarpugut, kisianni meeqqanik allanik isumaginnilaarsinnaaneq aamma nuannertaqaaq. Kalaallit meeqqat nuannareqaagut. Meeqqallu nuannarisarmatigut pissuserpullu atuinnarlugu meeqqanik nuannarinninnerput qujaruttarmassuk nuannertaqaaq, Kirsten oqaluttuarpoq, Alfred-ilu nangippoq:
”Iperaatara nassartuaannartarpara. Annermillu nukappiaqqat iperartornermik sungiusarnissartik nuannarisarpaat. Puiaasat iperaattamik eqqorniagassaat inississortarpagut, pikkorissilluinnarnikuuppullu. Nuannertaqaaq isiginnaarlugit takisuunik pisuuserlutik kalaallit qimmiinut naalakkiutaasartunik sungiusartut”.
Kirsten aamma Alfred sapaatip-akunnerisa naanerini angalaartoqartillugu meeqqanut inersimasunullu nerisassiortuusarput. Suliaq naliitsoq, namminneq kajumissutsimikkut sulisunik allanik meeqqanik allatigut sammisassaqartitsinissaannik periarfissiisoq.
Allatulli atisartaartornissamut akissaqanngikkaanni qanoq iliortoqarsinnaava?
Tamannaavoq Trine Pedersenip niviarsiaqqanut inuusuttuaqqanut ’Nuan’-imi sapaatip-akunnerata naanerani pisuttuaqatigisaminut apeqqutigisaasa ilaat. Niviarsiaqqat namminneq kinaanertik taanngikkaluarlugu taama apeqquteqarput, ulluinnarni artornarsinnaasut ajornannginnerusumik oqallisigisinnaajumallugit.
Trine ukiut qulingiluat sinnerlugit ’Nuan’-imi nammineq kajumissutsimigut sulivoq, taamaalillunilu aasarsiortitsinerpassuit sapaatip-akunneratalu naanerani pisuttuarnerpassuit peqataaffigisarnikuullugit. Ullumikkut Aalborgimi meeqqat ataatsimooqatigiittarfiat annerusumik peqataaffigisarpaa, tassanilu meeqqat sapaatip-akunnera allortarlugu assigiinngitsunik sammisaqarniarlutik naapittarput.
”Unnuk niviarsiaqqat kinaanertik taanngikkaluarlugu apeqquteqarfigisaat eqqaamalluakkama ilagivaat. Nuannaarutigeqaara tatiginera imminnullu tatiginertik takutillugu, inuusuttuunermik nuannersumik oqaloqatigiissinnaagatta,” Trine oqaluttuarpoq, nangillunilu:
”Tamakkuupput taama sivisutigisumik nammineq kajumissutsikkut sulininnut pissutaaqataasut ilaat – tassa takusinnaagakku meeqqat ataatsimooqatigiinneq pissarsissutigilluartaraat. Aamma peqataasarpunga imminut namminerlu pingaartitakka pillugit ilisarisimanerulersarama”.
”Meeqqat pillugit”
Taama naatsigisumik Agarthe akivoq, Kalaallit Meerartaasa meeqqanut angerlarsimaffimmik avataanut inissitaanikunut suliniutaanni nammineq kajumissutsimigut sulisut sooq nukini atorumanerai aperineqarami.
”Meeqqanik sullissinissaq soqutigiuarnikuuara, uannullu nuannerluinnartarpoq takusinnaallugu meeqqat ’Sisi’-mi sapaatip-akunnerata naanerani angalaaraangatta qanoq imminnut nuannaralutillu inersimasut peqataasut nuannarisartigineraat. Nuannaarnermik pilersitseqataarusuttarpunga, naak utoqqaliarsaaleraluarlunga”, Agarthe oqaluttuarpoq nangillunilu:
”Meeqqat ammasuunerat qanorlu sapinngisaqartiginerat uannut malunnartaqaaq. ’Sisi’-mi meeqqat asanninnermik, tapersersuinermik eqqissinermillu misigisaqartinnissaannut peqataasinnaavunga. Taamaalillutik suli pisinnaasaqarnerulersarput”.
Agarthe soraarneruvoq siusinnerusukkulli ilaatigut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu isumaginninnermi perorsaasutut sulinikuulluni. Ukiut kingulliit marluk ’Sisi’-mi peqataasarnikuuvoq.
