Kalaallit Meerartaanni suliarisartakkavut
Suliarisartakkatta assigiinngitsunik isumaqarfigineqarnerat, aamma siunertarisatta qanorlu suleriaaseqarnitta nalornissutigineqarnerat ulluni makkunani malugisinnaavarput. Tamannalu isumaqarsimassaaq Kalaallit Meerartaanni suliarisartakkatta siammasinnerusumik oqaluttuarinissaat pikkoriffigivallaarsimanngikkipput.
Kalaallit Meerartaat kalaallit-danskillu suliniaqatigiiffigaat kalaallit meerartaasa – assigiinngitsunik peqquteqartumik tapersersortariallit tamarmik – meeraanerminni toqqissisimallutik inuuneqarnissaat aammalu ilinniagaqarlutik suliffeqalerlutillu siunissami atugarissaarnissaat qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu suliniuteqartoq.
Danmarkimi tamanna pisarpoq meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu ataatsimooqatigiiffigisassaannut ineriartorfiusinnaasunut sinaakkutissanik pilersitsisarnitsigut. Upperaarpummi allat assinganik atugaqartut peqatiginerisigut ataatsimooqatiginerisigullu inuup sapiissuseqarnera piumassuseqarneralu nukittorsarneqarsinnaasut, meeqqat inuusuttullu inuunerminni aqqusaarsinnaasaminnik isumaginnissinnaanngortillugit. Danmarkimi sammisassaqartitsisarnitsinnut assigiinngitsunut meeqqat inuusuttullu 300-t missaat angajoqqaallu 200-t missaat peqataasarput.
Aamma isumaqartoqartarpoq kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik arsaarinnittarnerit peqataaffigisarivut. Tamannali paatsuuineruvoq, Kalaallit Meerartaammi meeqqanik inissiinissaminut pisinnaatitaanngilaq. Kommunit kisimik taamaaliorsinnaatitaapput.
Aamma allat isumaqarput Kalaallit Meerartaat kommuninut nalunaaruterpassuarnik allagaqaasiortartut meeqqat angajoqqaaminnit arsaagaanissaat siunertaralugu. Peqatigiiffittut meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissaat pingaartillugu ukkataraarput, aatsaallu nalunaaruteqartarpugut tamanna pisariaqartutut nalileraangatsigu, suliaqartutut nalunaaruteqarnissamut pisussaaffigisarput sakkortunerummat. Qujanartumilli qaqutigoortupilussuarmik nalunaaruteqartariaqartarpugut. 2024-mi nalunaarutit katillugit pingasut Danmarkimi kommuninut apuuppavut, taakkulu pingasut tamarmik angajoqqaat suleqatigalugit ingerlanneqarput.
Suleriaaserpummi tassaavoq nalunaaruteqarnissamik allagaqaasiornissaq pisariaqartutut nalileraangatsigu, meeqqap pisariaqartitaata qulakkeernissaa pillugu tamatigut taamatut iliuuseqartarluta – pisunilu tamani, taamatut iliorsinnaatilluta, angajoqqaat oqaloqatigalugit taama iliortarpugut, meeqqap tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsinera anguniarlugu. Isumaqarpugummi meeqqat angerlarsimaffimminni sapinngisamik annertunerpaamik taperserneqartariaqartut, angajoqqaaniillu kissaatigineqarpat kommunip imaluunniit oqartussaasut allat ataatsimeeqatiginerini taakkununnga illersortitut peqataasarpugut.
Suliniaqatigiiffittut pitsaasumik suleqatigiinnissaq anguniagaralugu upperaarput. Aamma apeqqutit oqaaseqaatillu tamatigut ammaffigisarpagut aammalu angusaqarfiulluartussamik ataqqeqatigiiffiusumillu oqaloqatigiinnissaq peqataaffigerusupparput.