Meeqqat isummamik pingaaruteqarnerat ilisimassavaat
Kalaallit Meerartaanni meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi pingaarutillit ilagaat, meeqqat inuusuttullu peqataatinnissaat aamma oqariartuutaasa isiginneriaasiisalu pingaartinnissaat. "Meeqqat inuusuttullu inuunertik pitsaassuseqalersutut misigisarpaat, inuunerminnut ineriartornerminnullu oqartussaaqataasutut misigigaagamik ", taama oqarpoq suliniummi pisortaq Nathasja Preus.
Horsensip avatinnguani spejderit tammaarsimaartarfianni iffiat qallersuutillu saqqummerneqarsimapput, inimilu nerriveeqqani nerriviliortoqarsimalluni. Arfininngorneruvoq silalu siallerunnaaqqammivoq, tassuugunnguarlu bussi, inunnik sunngiffimmik ilaani Kalaallit Meerartaanni namminneq kajumissutsimikkut sulisutut atuerusunnerminnik ataatsimoorussaqartunik ilaasoqartoq takkutissaaq. Nuannisaqatigiinnerup, nammineq kajumissuseq naapertorlugu sulineq pillugu misilittakkanik paarlaasseqatigiinnerup kaammattoqatigiinnerullu saniatigut, ullormi tassani suliamut atatillugu peqataatitsineq pillugu saqqummiisoqarpoq. Tassami meeqqanik peqataatitsineq Kalaallit Meerartaasa sulineranni pingaaruteqarnerpaat ilagaat.
Namminneq kajumissutsimikkut sulisut maligassiuisuupput
Nathasja Preus Kalaallit Meerartaanni suliniummi pisortaallunilu namminneq kajumissutsikkut sulianik ataqatigiissaarisuusoq aammattaaq spejderit illuaraanni peqataavoq, ilaatigut peqataatitsineq pillugu saqqummiisussatut. ”Ullumimut assut qilarnaarpunga. Kalaallit Meerartaanni namminneq kajumissutsimikkut sulisut naliitsumik inissisimapput. Meeqqat suliniutitsinni peqataasut ingerlaannaq misigisarpaat, namminneq kajumissutsimikkut sulisut kajuminnertik pissutigalugu peqataasut, akissarsiaqartitaanertik pissutiginagu, namminnerlu kajumissutsimikkut sulisut ilarpassui meeqqanut mentorinngortarput imaluunniit maligassiusunngortarlutik”, Nathasja oqaluttuarpoq nangillunilu: ”Namminneq kajumissutsimikkut sulisut amerlanertigut meeqqat qanilluinnarlugit ilagisarpaat, taamaammat kattuffittut meeqqat pillugit isiginneriaatsitta taakkununnga ingerlatseqqinnissaat naapertuuttuuvoq. Pingaartuuvoq kattuffittut ataatsimoorussamik tunngaveqarnissarput”.
“Meeqqat aalajangiinernut inuunerminnut tunngassuteqartunut atatillugu peqataatinneqarnissartik tusaaniarneqarnissartillu pisinnaatitaaffigivaat, tamatumanilu kattuffittut meeqqanik sullissisutut uagut pingaarutilimmik soorunami inissisimavugut”, Nathasja Preus oqarpoq.
Ataatsimoorussamik tunngavigisaq periusissiami nutaami saqqummersinneqaqqammersumi ilaatigut ersippoq. Peqataatitsineq 2024-ip tungaanut qitiutinneqartussat ilagivaat. Nathasja oqaluttuarpoq:
”Kalaallit Meerartaanni upperaarput peqataatinneqarneq namminerlu inuunermut oqartussaaqataaneq meeqqat inuusuttullu ingerlalluarnissaannut ineriartornerannullu pingaaruteqartuusut. Maanna ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu meeqqat piginnaaneqalersitsisarput, meeqqatut pitsaasumik inuuneqarnissamut pingaaruteqartunik – meeqqallumi pisinnaatitaaffiannut ilaalluni. Meeqqat aalajangiinernut namminneq inuunerminnut pingaaruteqartunut tunngatillugu peqataatinneqarnissartik tusaaniarneqarnissartillu pisinnaatitaaffigivaat, tamatumanilumi uagut meeqqat pillugit kattuffittut pingaarutilimmik inissisimavugut”.
Ullormi sammineqartut ilagaat, namminneq kajumissutsimikkut sulisut meeqqanik peqateqarnerminni atorsinnaasaminnik sungiusarlutillu pinnguarneri. Sungiusaatit ilaat oqaloqatigiinnerit artornaraluarlutik pitsaasut aallarnisarnissaannut atorneqarsinnaasapput.
Peqataatitsineq sorpassuarnut tunngavoq
Peqataatitsineq Kalaallit Meerartaannit aatsaat qitiutinneqalinngilaq. Piviusut naapertorlugit assigiinngitsorpassuartigut sulissutigivarput. Nathasja oqaluttuarpoq: ”Peqataatitsinermi pineqarput, meeqqat ilaqutariit sapaatip-akunneranik naanersiorlutik nereqatigiinnerini sunik nerissanerminnik aalajangeeqataanerat aamma namminneq ineriartornissartik pillugu anguniagassaliorneranni ikiornerat, aammali peqataatitsinermik suliaqartarpugut, assersuutigalugu meeqqat kommunimi ataatsimeeqateqarneranni illersuisuunitsigut, tamatumani qularnaartaratsigit meeqqat inuusuttullu isiginneriaasiisa ilaatinneqarnissaat. Meeqqat atugarliortut peqataatinissaat suliassaavoq immikkut ittoq, Nathasja oqaluttuarpoq:
”Arlalitsigut meeqqat atugarliortut tusaaniarneqarnissaminnut naleqqiullugu nuanninngitsunik misilittagaqartarput, namminnerlu naleqarnertik upperineq ajorlugu. Akerlianik inersimasut pisariaqartitaminnik tunniussisinnaanerat tunniussiumanerallu tunngaviatigut upperisanngilaat, tamatumanilu namminneq kajumissutsimikkut sulisut aamma Kalaallit Meerartaat pingaarutilimmik inissisimapput. Suliassatta pingaarnerit ilagaat, meeqqanut inuusuttunullu toqqissisimanermik tatiginninnermillu tunngaveqartumik attaveqalernissaq. Tamanna meeqqat naapittakkatta ilaasa ajornakusoortittaqisaannik, tassalu assersuutigalugu pisariaqartitaminnik artornartorsiutiminnillu maluginnillutillu oqaasertaliisinnaanissaannut tapersernissaanni pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Meeqqat nuanninngitsunik misilittagaat ilimagisarigaluaminnillu pakatsinneqartarnerisa namminneq oqariartuutimik isiginneriaatsimillu pingaaruteqartuunerisa upperilernissaat akornusertarpaat. Imminit avatangiiserisanillu ilmagisaqannginneq ilaatigut tassaavoq illuanut saatinniagassarput, tamatumanilu peqataatitsineq sakkussaavoq pingaarutilik. Meeqqat inuusuttullu ilisimassavaat, eqqarsaatitik isummatillu pingaaruteqartuusut, Nathasja naggasiivoq.