Kalaallit Meerartaanni periusissiaq nutaaq
Siulersuisuni siulittaasup Heidi Lindholmip periusissiap nutaap pingaarutaa oqaluttuaraa, 2025-llu tungaanut sulinissami anguniagassat pingaarnerit ersersillugit
Sooq periusissiaq?
Nutaamik periusissiorneq imaanngilaq pisoqaq ajortoqarmat nutaamik suliaqartoqartoq, kisiannili nikikkiartorlutalu allanngoriartornitsinnik oqariartuutaavoq, pissusiviusummi suliffigisagut aamma taamaapput. Pisariaqartitat nutaat saqqummersarput, nutaanik ilimagisaqarfigineqalersarpugut nutaanillu piumasaqarfigineqalerluta – tamakkulu tamarmik periusissiami ersersinneqassapput. Allannguuteqarfiusut ilagivaat Kalaallit Nunaanni inissisimanerput. Nuummi allattoqarfeqalernitsigut, siulersuisunilu ilaasortaasugut arlaqarluta Kalaallit Nunaanni najugaqartuunitsigut, peqatigiiffik sunnersinnaasimavarput Kalaallit nunaannit aallaaveqarnerusussanngorlugu. Tamannalumi pingaartuuvoq, tassami kalaallit meerartaasa amerlanersaat najugaqarlutillu inuupput.Taamaammattaaq periusissiap nutaap ilagaa, kissaatigigatsigu Kalaallit Nunaanni najuunnerunissap Kalaallit Nunaannullu naleqqussarnerunissap anguniarnissaat. Sumiiffinni ataasiakkaani pissutsinik nunalu tamakkerlugu anguniakkat pillugit ilisimasaqarluarnissaq qularnaassavarput nunamilu qitiusumik susassaqartut suleqatigisinnaassallugit.
Periusissiaq nutaaq kikkunnut iluaqutaassava?
Periusissiaq sumut ingerlaarnissatsinnik tikkuussisuuvoq, allarpassuarnillu peqateqarluta ingerlaarnissatsinnut sinaakkusiisuulluni. Ingerlaarnitsinni amerlaqisunik peqateqarpugut: suleqatigisartakkagut kivitseqatissagut, politikerit, tusarnaarlutillu allannguutinut pitsaanerpaanut tunngavissiisunik aalajangiisussat – aamma ilaasortavut, qanoq suleriaaseqarniarnerput qanorlu sammiveqarniarnerput pillugit ilisimatinneqartussat, peqatiginiarnerluta aalajangiiffigisinnaaniassagamikku. Kisianni sallerpaatillugu meeqqat, inuusuttut ilaqutaallu ingiaqatigivagut. Taamaammat taakkua periusissap inerisarneranut peqataatinnissaat pingaaruteqarsimavoq. Tassami qanoq sullissinnaanerlugit aperivagut. Danmarkimi suliniutitsinni meeqqat periuseq avataarsuanut angalanermik taaneqartoq aqqutigalugu, takorluukkatik pingaartitatillu oqariartuutigivaat. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni atuartut pinnguaqataapput, suullu inuunerminni pingaartuunersut oqaasertalersorlugit. Soorunami sulinitsinni sinaakkutigisatsinnut naleqqussartariaqarsimavagut, kisianni meeqqat isiginneriaasiisa ilaatinissaat uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Tassami tamatigut pineqartut tassaapput meeqqat inuusuttullu, taakkualu inuunerminni atugarisaat pitsanngorsarumavagut – namminneq inuunertik pillugu immikkut ilisimasaqartuupput.
Periusissiami immikkoortut suut illit Kalaallit Meerartaanni siulittaasutut takorluukkannik ersersitsinersaappat?
Siulittaasutut siuttuuffigerusutama ilagaat – Kalaallit Nunaanni najuunnerunissap takussaanerunissallu saniatigut – aamma tassaavoq allanngunissamik anguniagaq, meeqqat inuusuttullu sapiissuseqarnerulerlutillu iliuuseqarsinnaanerulernissaannut tunngasoq. Meeqqat ataasiakkaat nukissarisaat patajaallisarlugillu isiginiassavagut. Meeqqat inuusuttullu misigissavaat uagutsinnit naaperiarneqarlutillu takuneqarnertik upperineqarnertillu. Meeqqat tamarmik tunngaviusumik manna misigissavaat: Sapinngilanga! Tamanna tassaasariaqarpoq sakkussatta anguniakattalu pingaarnerpaat ilaat: Meeqqat inuusuttullu takuneqarlutillu naaperiarneqarnertik misigissavaat, aamma naleqartuunertik takusinnaassavaat. Tamanna sapiissuseqarneq iliuuseqarsinnaanerlu inerisarneqassappata pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.
Aamma pingaartippara, takussaanissarput aamma Kalaallit Nunaanni uullutsinni oqallisaasunut pingaartinneqartunullu naleqqiullugu neqerooruteqarsinnaanissarput. Maannakkorpiaq imminortarneq Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutaaqisoq oqallisaaqaaq. Ukiut tamaasa inuit 40-50-it imminortut annaasarpagut, Niviaq Korneliusenillu Nunat Avannarliit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnerminut atatillugu oqalugiaammigut, inuiatigiittut ajornartorsiutitta annersarigunagaata pissuseqarfiginiarnerani kukkuluttorsimanerput pillugu oqallinneq annertusaqqippaa. Tamanna tusaaniartariaqarparput.