Inuusuttutut inuuneq unamminartoqaqaaq
Septemberimi pingasunngornerit ilaanni inuusuttut kalaallit 30-t Ishøjimi vandrehjemmimi, Københavnip kitaaniittumi, naapeqatigiipput. Ataatsimoornissartik Antuullu oqaluttuaata tusarnissaa qilanaarivaat. Antuut 18-inik ukiulik ullumi peqataavoq, naligiimmik pissangalluni sapiissuseqarlunilu, oqaluttuariniarlugit inuusuttutut unamminartut ilaat, aamma ataataminut – Antuup artorsaatigisartagaanik paasiuminaatsitsisumut- attaveqarniarneq ajornakusoortoq oqaluttuariniarlugu. Aamma oqaluttuariniarpaa ikiaroornartumik pujortaqqaarnini, hashimik atornerluinermik kinguneqartoq tamatumalu nassatarisaanik annilaangasalerneq.
Inuusuttut nipaallutik tusarnaarput, ilaallu erseqqissumik attortipput, tassami oqaluttuaq ilisarnarpoq, Antuullu oqaluttuaatigut inuusuttut imminnut takusinnaapput. Kisianni ini isersimaffigisaq toqqissisimanarpoq, inuusuttummi imminnut ilisarisimapput. Ukiumut sisamariarlutik inuusuttut naapeqatigiissinneqartarnerinut peqataasarput. Inuusuttut Danmarkimit tamarmeersuupput, kalaallisullu tunuliaqutaqarnermik saniatigut tamarmik meraanerminni inuusuttuunerminnilu Kalaallit Meerartaasa suliniutaannut peqataasarnikuupput. Inuusuttut arlallit misigisimapput suliniutinut peqataanissaminnut ”utoqqaavallaalersimallutik”, taamaammallu attaveqatigiittarfik pingaaruteqarpoq. Inuusuttut katerisimaartarfiat arlalinnut tassaavoq ulluinnarisaq unamminartoqartoq qimalaarlugu anersaartulaarfiusinnaasoq: Ulluni marlussunni angerlarsimaffik qimallugu sillimaniarunnaarluni, ikinngutit ilagalugit illaqatigiittarlunilu peqataarujoorfiusinnaasoq. Kisianni maani aamma artornartut inuusuttuunermut ilaasut oqaloqatigiissutigineqarsinnaapput.
Inuusuttutut inuunerup unamminartorpassuaqarsinnaanera, Kalaallit Meerartaanni meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu siunnersortip Akisooq Vestergaard-Jessenip Kalaallit Meerartaanni inuusuttunik sullissinerminit nalunngilluarpaa. Oqaluttuarpoq: ”Meeraanermiit inersimasunngornermut ikaarsaariarneq inuusuttunut kikkunnulluunniit ajornakusoortuuvoq. Ukiut taakku meeraanermit inuusuttutut inuunermut, inersimastut inuuninngortussamut ikaarsaarfiupput. Tamanna eqqugaaqqajaanartoqartaqaaq. Kalaallit inuusuttut sullittagut tamarluinnangajammik sumiginnagaasarsimanermik annertuumik nammataqarput, kulturikkullu attavitsik pissutigalugu Danmarkimi allaanerusutut misigilersinnaasarlutik. Tamanna inuusuttutut inuunermut oqilisaataasanngilaq. Taamaammat inuusuttut immikkut isiginiartarpagut immikkut ittunik aaqqissuussissuttarlugit, taakkuinnaat peqataaffigisagaannik, Akisooq oqaluttuarpoq nangillunilu: Misigisarparput inuusuttut imminnut assersuuttartut maannalu iliuuserisartakkaminnik allaanerusunik iliuuseqarnissaminnut isumassarsisinnaasarlutik. Assingusunik ajornartorsiutilli allat naapinnerisigut, inuusuttut kisimiinngitsutut misigisimalersinneqartarput. Tamannalu pingaaruteqaqaaq, Akisooq – ataatsimooqatigiinnissamut sinaakkutissanik pilersitsinermi saniatigut inuusuttunut naapertuuttunik sammisassaqartitsisartoq - oqarpoq.
”Allat peqatiginerat nuannarisaqaara”
Ole Peter 15-inik ukioqarpoq, Esbjergillu avatinnguani najugaqarfimmut nutaamut noqqammerluni. Meeraalluni Kalaallit Meerartaasa sapaatip-akunnerisa naanerini katerisimaartitsisarnerinut peqataasarnikuuvoq. Maanna inuusuttunik katerisimaartitsinermut peqataavoq, allanillu naapitaqarnissani qilanaaralugu. ”Kalaallit inuusuttut allat ilagisarnerat nuannareqaara. Inutsialaapput, oqaloqatikkuminartuullutik”, Ole Peter oqaluttuarpoq. Nuannarinerpaavaa arsarneq peqataasullu allat pisuttuaqatigisarnerat. Aammattaarli nuannarisarpaa allaanerusunik sammisaqartarnertik, soorlu qallorfiusinnaasunakaraangamik imaluunniit avataaneersunik allanik inuunerminnik oqaluttuariartortoqaraangat, soorlu Antuut hashimik atornerluisimanini annilaangasarninilu pillugit oqaluttuartoq.
Antuup oqaluttuaa pillugu Ole Peter oqarpoq: ”Antuup oqaluttuarisaasa ilaat ilisarivakka. Uanga aamma atornerluinermik ajornartorsiuteqarnikuuvunga. Hashimik pujortartorujussuunikuuvunga unitsivinnissaalu suli ajornartorsiutigalugu, kisianni soraarummiingajalerpunga, taamaammat sapinngisara tamaat eqqarsaatikka pujortarnerunngitsumut saatinniartarpakka, allanillu sammisaqarniartarlunga”, Ole Peter oqaluttuarpoq isumaqarlunilu 15-inik ukioqarluni ajornakusoornerpaat ilagigaat malittarisassarpassuit, inersimasunit maleruaqquneqartartut. Malittarisassat hashitunnginnissarlu. ”Taakku ajornakusoornerpaapput”, oqarpoq.
Inuunermi artornartunut sakkussinneqarneq
Inuusuttunik katerisimaartitsinermi pineqarpoq inuusuttunik anersaartorfissaqartitsinissaq, aammali eqqugaaqqajaaffiusinnaasut samminisaat qunugisanngilarput. Akisooq oqaluttuarpoq: ”Aamma uagut suliassaraarput inuusuttut inuunermi artornarsinnaasut naaperiarnissaannut sakkussinnissaat. Piffissami kingulliunerusumi imminorneq qaninaarparput, inuusuttut katerisimaartittarneranni peqataasartut ilarpassuisa nalunngisaat inuusuttoq imminormat. Sakkortoqaaq, taamaammat imminortarneq, aliasunneq kingunipilutsitsinerillu piffissami aggersumi tassaassapput qulequttat inuusuttullu oqallisigisassagut, kisianni aamma tigussaanerusunik sammisaqartarpugut, soorlu nerisassiorneq, tassami piffissaq sivisoorsuunngitsoq qaangiuppat inuusuttut namminerisaminnik najugaqalersussaapput, nerisassiornissarlu ilisimasariaqalerlugu. Taamaalilluni inuusuttut katerisimaartittarnerisigut inuusuttut inersimasutut inuulernissaannut piareersarneqartarput”, Akisooq oqaluttuarpoq.
Inuusuttut katerisimaartittarneri pillugit piviusut:
Inuusuttunik katerisimaartitsisarnerit inuusuttunut 15-19-inik ukiulinnut naatsorsuussaapput, taakkunanilu qitiutinneqartarput imminut naleqartinnermik annertusaaneq, suliffeqarneq aamma meeraanermiit inersimasunngornermut ikaarsaariarneq ajornakusoorsinnaasoq. Inuusuttut ukioqatigiiaat assigiimmillu kulturikkut tunuliaqutallit ataatsimooqatigiilluarnissamik neqeroorfigisarpagut. Nammineq assigisanik peqateqarneq, oqaaseqatigisanik kultureqatigisanillu ilaqutariissutsikkut assingusunik atugaqartunik ilisarisinnaasanillu – tatigeqatigiinneq toqqissisimanartumillu anersaartorfissaqalaarnissaq pilersittarpaat. Maani qulequttat artornartut tikinneqarsinnaapput, inusuttullu tapersersorneqarneq paasineqarnerlu - inuiaqatigiinni avatangiiserisani misigiuminaassinnaasoq - misigisinnaavaat. Tassuunakkut inuusuttut inuusuttutut inuunerminni namminneq toqqaasinnaanissaannut ikorfartorneqartarput inersimasutut inuunermut qularatik alloriarsinnaalersillugit. Inuusuttunik katerisimaartitsisarnerit nuna tamakkerlugu ukiumut sisamariarluni ingerlanneqartarput.