Oqaluttuarisaaneq ataatsimoorussarput pingaaruteqarpoq
Kalaallit Nunaanni najugaqarlunilu inuuneq qanoq ippa? Nunap pissusaa attaveqaateqarnerlu innuttaasut periarfissarisaannut qanoq sunniuteqartarpat – inuiaat marluk pitsaasutigut pitsaannginnerustigullu imminnut attavigiinnerannut oqaluttuarisaaneq qanoq inissisimava? Qiviaannarlugit apeqqutit taakku Danmarkimi kommunit allaffiini sulianik suliaqarnermut attuumassuteqarpasinngillat. Kisianni Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnissaq sulisuni ilaqutariinnik kalaallinik naapitsisartuni pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taama isumaqarpoq suliniummi aqutsisoq Jeppe Bülow Sørensen.
Kalaallit Meerartaat Danmarkimi kommunini sulianik suliaqartunut ullunik aalajangersimasumik qulequtsiilluni sammisaqarfiusunik arlalinnik ingerlatseqqammerpoq. Ullut sammisaqarfiusut Odense-mi, Københavnimi, Aalborgimi aamma Aarhusimi ingerlanneqartut siunertaraat, Danmarkimi kommunini sulianik suliaqartut aamma ilaqutariit kalaallit akornanni ajornartorsiutaasartut qulaajarnissaat attaveqaqatigiinnerullu pitsaanerulernissaa anguniarlugu sakkuusinnaasunik tikkuaanissaq. Ullut sammisaqartitsiffiusut suliniutip uuma ilagai: Sulianik suliaqarneq pitsaanerusoq, attaveqaqatigiinnerup sulianillu suliaqarnerup pitsaanerulernissaannik siunnerfeqartoq – tamatumanilu Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq.
Sulianik Suliaqarneq Pitsaanerusoq aqqutigalugu suliamik ilisimasalittut siunnersuisartut Danmarkimi kommuninut Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaannilu pissutsit kulturilu pillugit ilisimasanik saqqummiiartortarput. Ulluni sammisaqartitsiffiusuni suliamullu atatillugu saqqummiinertigut sulisut 400-nik amerlanerit saqqummiiffigivagut.
”Suliniut Sulianik Suliaqarneq Pitsaanerusoq marloqiusaavoq. Angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni ataasiakkaani sulianik suliaqartunik siunnersuisarnitta saniatigut, paasititsiniaaneq suliassatta pingaarutillit ilagaat. Misilittakkagut naapertorlugit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqassuseq annertunngeqaaq. Kalaallit Nunaat aamma kalaallit Danmarkimi meeqqat atuarfiini ilinniarfinnilu initusanngeqaat. Isumaginninnermik siunnersortinngorniat ilinniagassaannut Kalaallit Nunaat ilaasanngilaq, ilisimasakippallaarnerlu innuttaaqataasut kalaallit naapinneranni akornutaasarpoq. Kalaallit Danmarki qallunaallu pillugut ilisimasaqartaqaat, illua-tungaanulli taamaannani. Illuatungeriit imminnut tunngasunik ilisimasaqarnerat, naligiilluni naapinnissamut sakkussaavoq, tamannalu pisariaqartinneqarpoq,” Jeppe oqaluttuarpoq.
Peqataasut unnersiorput
Nunap pissusaa, attaveqaatit, kalaallit oqaasii taakkualu ilinniagaqarnissamut periarfissanut aporfiusinnaanerat pillugit ilisimasanik saqqummiinerup saniatigut, ulluni sammisaqartitsiffiusuni aammattaaq sammisarpagut meeqqanik isiginneriaatsit assigiinngitsut kulturikkullu assigiinngissutsit attaveqaqatigiinnermi saqqummersartut. Ulluni sammisaqartitsiffiusuni aammattaaq Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera ilaatinneqartarpoq.
”Neriuppunga meeqqat atuarfianni oqaluttuarisaanermik qangatut atuarnertut misigineqartanngitsoq. Qujanartumik ulluni sammisaqartitsivinni peqataasut naliliinerinit takusinnaavara, ataatsimoorussamik oqaluttuarisaanermi pissaanerup qanoq inissisimasimaneranik paasisaqarneq pingaaruteqartutut isigineqartoq, taamatullu kalaallit qallunaat Kalaallit Nunaanniinnerinik misilittagaasa ersarissut paasinerat,” Jeppe oqaluttuarpoq nangillunilu:
Tamatta takkuitsuugaqartarpugut
"Pingaarutulik unaavoq ataatsimoorussamik oqaluttuarisaanerput, suliamik suliaqartup allaffianissaaq ersertarmat, tassalu suliamik suliaqartup qallunaap anaanamik kalaallimik naapitsinerani. Tassaniipput pissaaneqarnikkut assigiinngissutsit, aamma kingunipilutitsinerit misigisartakkallu ersarissut, assersuutigalugu anaanap kalaallip qularlunilu ernummateqarneranik kinguneqarsinnaasut. Tamatta takkuitsuugaqartarpugut. Ullut sammisaqartitsiffiusut siunertaasa ilagaat, taakkuitsoorneqartartut tamakku ilaasa saqqummersinnissaat, taamaalilluni suliamik suliaqartoq ilisimasaqarnerulluni paasinninnerullunilu innuttaaqataasunik kalaallinik naapitsisinnaaqqullugu.”
Henriette Berthelsen suliniummi
’Sulianik Suliaqarneq Pitsaanerusoq’-mi siunnersuisartoqatigiinnut ilaavoq, tassanilu ilaatigut suliassanut ilaavoq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsit oqitsuinnaasanngitsut pillugit paasititsiniaaneq, ilaatigut kommunini atorfeqartunut ullut sammisaqartitsiffiusut aqqutigalugit.
“Sulianik Suliaqarneq Pitsaanerusoq pilersinneqarpoq, ilaatigut pissutigalugu meeqqat kalaallit Danmarkimiittut angerlarsimaffimmik avataanut inissitaasartut qallunaanit meeqqanit naleqqiussinikkut amerlanerunerat. Ilisimasaqarnerunissaq kulturikkullu assigiinngissutsit annertuut ilanngullugit eqqarsaatigineqartarnissaat pisariaqartinneqarput,” Henriette Berthelsen oqarpoq.
Sulianik Suliaqarneq Pitsaanerusoq pillugu paasissutissat annertunerusut uaniipput