Inuusuttut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassusiipput
Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaat pillugu saqqummersartut nuanninnginnerusut annertuumik sammisarsimavagut. Kisianni soorluuna inuit amerlasuut paasileraat uagutsinnik ataqatigiilersitsisut avissaartitsissutaasuniit amerlanerusut”, Aaja Chemnitz oqarpoq. Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaata Aaja naapippaa Inuusuttut Katerisimaartinneqarneranni (Ungdommens Folkemøde), Røde Kors suleqatigalugu Kalaallit Nunaat oqallisigitikkatsigu. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqatigiinnerulernissaq pillugu saqqummiinermut inuusuttut peqataaneranni, apeqqutigivarput qallunaat kalaallillu akornanni akimmiffiusartut aamma qallunaat kalaallillu akornanni pigiliutiinnakkanik isummereertarnerit nungusarniarlugit suliniuteqarnermi kikkut siuttuussanersut.
”Politikkikkut suliniutiginikuuara Danmnarkip Nunattalu akornanni attaveqatigiillualernissaq piffissamilu sivitsortumi kalaallit soqutigisaat Christiansborgimi isumaginiarsimallugit, kisianni soorluuna inuusuttumiit inuusuttumut attaveqatigiinnerup tungaatigut pisoqartoq. Isumaqarluinnarpunga inuusuttut annertuumik nikeriartitsisinnaasut. Kalaaleq inuusuttoq ilinniarnertuunngorniartumut qallunaamut Nuummi inuuneq pillugu oqaluttuaraangat, soqutiginarneruleriasaartarpoq. Allatut ittumik tusaaniartoqalersarpoq ", Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.Inuttut attaveqatigiinnerit pingaarnerpaapput”Isumaqarpunga uagut Christianborgimi annertussusileriikkamik tapiissutit politikkikkullu isummerfissat allat pillugit oqallittarnitta, pingaarnerpaat takunissaat assiaqutsertutut ittaraat, tassalu inuttut attaveqatigiinnerit. Pissusiviusut naapertorlugit sorpassuit ataatsimooruppagut. Tassami Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inuusuttut assigiiaarpassuarnik soqutigisaqarput. Ilinniagaqarnissartik pitsaasumillu inuuneqalernissartik takorloortarpaat. Internet-ikkoortarput, nunarsuarlu tamaat peqataaffigalugu. Aamma artornarsinnaasut ataatsimooruppaat: Kiserliortoqarsinnaavoq, imminorniarluni eqqarsartoqarsinnaavoq, piffissap ilaani artornartorsiortoqarsinnaavoq imaluunniit ilinniagaq inooqataanerlu oqimaassinnaapput. Tamattami inuttut inunnut tamanut atuuttut aallutarisarpagut, immaqalu immitsinnit ilinniarfigisinnaalluta, amerlanernik ikinnguteqalerluta, suli amerlanernik attaveqalerluta – tamannami akimmiffiusartut pigiliutiinnakkanillu isummertarnerit nungutissagutsigit pingaarnerpaavoq”. Kattuffiit oqaluuserisassiipputNaalagaaffeqatigiinnermut atuarfimmi ilinniarneqartarnissaanik innuttaasutut siunnersuut Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermut iluaqutaasinnaanersoq apeqqutigineqarmat Aaja Chemnitz Larsen akivoq: ”Isumaqarpunga suliniut pitsaalluinnartoq, ilisimasaqarnermi pingaartuuvoq. Isumaqarpunga pigiliutiinnakkanik isummertarnerit aallaavigisaraat immitsinnut pilluta ilisimasakinnerput. Qallunaat kalaallit pillugit oqaluttuarniaraangamik, oqaluttuat assigiiaaginnaat nikanarsaasut uteqattaaqqajaasarpaat. Innuttaasutut siunnersuut tassaavoq tamakkunannga allannguiniarneq. Siunnersuut aamma uagut politikeritut sapikkatsinnik kattuffiit sapigaqartannginnerinut assersuutaavoq – Ilissi oqaluuserisassiisinnaavusi ingerlaannaq maluginiarneqartumik kinguneqartumillu. Qularinngilara atsiornerit 50.000-it pisariaqartitasi pissarsiarissaqqaarisi”.Innuttaasutut siunnersuut pillugu annertunerusumik paasissutissat uaniipputOperation Dagsværkip suliniutaa annertunerusumik paasissutissat uaniipput