Ilaqutariit kalaallit anersaartulaarfissaat
”Ilaqutariinnik tammaarsimaartitsinerit, ilaqutariinnut kalaallinut Danmarkimiittunut sinaakkutissanik pitsaasunik pilersitsisarput”. Taama oqarpoq Malene Bruun, Kalaallit Meerartaanni meeqqanut ilaqutariinnullu ilitsersuisuusoq. ”Sapaatip-akunnera aasarsiorneq, sissaliarnerit, avatangiisinut kusanartunut pisuttuarnerit ataatsimoorlunilu nereqatigiinnerit, ilaqutariit anersaartulaarnissaannut nuannersunillu misigisaqaqatigiinnissaannut periarfissiilluartarput”, Malene oqarpoq.
Meeqqat inersimasullu 100-nik amerlanerit aasaq manna Kalaallit Meerartaat aqqutigalugit aasaanerani tammaarsimaaqatigiipput. “Taakku tassaapput kalaallit angajoqqaat meeraallu Danmarkimit tamarmeersut”, taama oqaluttuarpoq meeqqanik ilaqutariinnillu ilitsersuisartoq Malene Bruun. ”Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut ulluinnarni ilungersuasinnaasaqaat. Aningaarsiat arlalitsigut annertusanngeqqaat, taamaalillunilu ilaqutariit tamarmik ilungersunartorsiulersinnaallutik. Ilaqutariit pingaaruteqaraluaqisut ilaqutariittut inuunerup ingerlalluartinniarnera unamminartoqarsinnaasaqaaq, tamatumanilu ilaqutariit tammaarsimaaneri tassaapput anersaartulaarfiusinnaasutut pingaaruteqartut”, Malene oqaluttuarpoq nangillunilu:
Ilaqutariit piumasaat aallaavigalugit
Aasaanerani tammaarsimaarnerit ilaqutariit piumasaqaataat tunngavigalugit ingerlanneqartarput.Ataatsimoorluta sapaatip-akunnera nuannersuutinniatarparput, tamattalu nuannerunartitatsinnik sammisaqarniartarluta. Feeriarneruvoq aammali ataatsimoorluta suliassatsinnik suliassaqartarpoq. Aammalumi ilaqutariinni inuuneq taamaappoq, isumagisassat ataqatigiissagassallu amerlasaqaat, pinngitsooranilu suliarisariaqartunik aamma isumagisassaqartarluni – qujanartumillu aasaanerani tammaarsimaarnermi aamma qasuersaarluni ilorrisimaarujoornissat periarfissaqarput, tamannalumi pisariaqartinneqarpoq”, Malene oqarpoq.
Sapaatip-akunnerani ataatsimi angerlarsimaffiup qimalaarnerata, ilaqutariinnut immikkorluinnaq ittumik sunniuteqartarneranik isumaqataasut ilagaat Helga. Helga Maniitsumi peroriartorsimavoq, ukiualunnilu Danmarkimi najugaqarluni. Helga juulip qaammataani Kalaallit Meerartaannut peqataalluni meeqqani pingasut ilagalugit Sønderjyllandimiippoq. ”Sønderjyllandimut angalaqataasimanngitsuugutta aasaq tamaat angerlarsimaannarsimassagaluarpugut”, Helga oqaluttuarpoq. ”Aasaanerani tammaarsimaarnermi meeqqat pinnguartarput, ikinngutitaartorlutillu, uangalu angerlarsimaffinni qasuersaarsinnaaninnit allaanerusumik qasuersaarpunga”.
Assortuuttarnerit ikileriarput
Helga Vejle-mi meeqqanilu pingasut kisimiipput, tassanilu meeqqallu – annermik angajullerlu – oqallinnerit ilaanni initusinnaasarput,kisianni aasaanerani tammaarsimaarnerup ingerlanerani pisoqarpoq. Helga oqaluttuarpoq: ”Allaanngilaq, annermik angajulleq, meeqqanut allanut imminut assersuuttoq, sinaakkutaasullu iluanni ingerlalluarluni. Allaanngilaq eqqarsartoq: Meeqqat allat ajorinngippassuk, aamma uanga ajorinngilara. Tassanngaannaq assortuuppallaartarunnaarpugut”. Assortuuttarnitta annikillinerat angerlaratta aamma malugivara: ”Ernera eqqissisimanerulerlunilu nuannaarnerulerpoq”, Helga oqaluttuarpoq, neriulluni ilaqutariit aappaagu peqataaqqissinnaajumaartut: ”Neriuppunga aappaagu aasarpat peqataaqqissinnaajumaarluta. Meeqqammi qilanaalereernikuupput”, Helga oqarpoq.