Kiserliorunnaarnissamut aqqutissaq
Kalallit Meerataannit inuusuttunut suliniutitsinni ilinniagaqalernissamut suliffittaarnissamullu ikaarsaariarneq qitiutinneqarpoq, taamatulli aamma peqatigiiffinnut neqeroorutinullu allanut peqataanissaq qitiulluni. Tamanna tassaavoq pingaarutilinnik patajaatsumillu inersimasutut inuunermut alloriarneq. Inuusuttut ineriartornissaannut arlalinnik akornusiisoqarsinnaavoq. Kiserliorneq taakku ilagaat.
Meeqqat inuusuttullu tamarmik ataatsimooqatigiiffiit toqqissinartut ineriartorfiusullu pisariaqartippaat. Ataatsimooqatigiiffiit qasukkalaarluni namminiuffiusinnaasut – upperilerlugulu nammineq ajoquteqarani. Tamanna aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu naapittakkatsinnut atuuppoq. Kisianni ataatsimooqatigiiffinnit toqqissinartitanit nalunngisanillu nutaanut alloriarnissaq, arlalitsigut inuusuttumit piumasaqaatitaqarfiusarpoq. Minnerunngitsumik inuusuttunut artornartunik tunuliaqutalinnut. Tamatumani pingaaruteqarpoq susassaqartunut allanut uagutsitut suliaqartunut attaveqarluarneq.
Arlallit Kalaallit Meerartaasa inuusuttunut suliniutaanit ’Siammartumit’ peqataalersitsiniarluni suliniummut Arctic Streetlabimut ingerlaqqittarput. ”Assigiinngitsunik suliaqarpugut, kisiannili inuusuttut taakkorpiaat naapittarpagut, ajornartorsiutillu assigiit sulissutigisarlugit”, taama oqarpoq Jeppe Bülow Sørensen, Kalaallit Meerartaanni immikkoortortaqarfimmi pisortaasoq, Danmarkimilu suliniutinut akisussaasuulluni. Attavissaaleqineq kiserliornerlu inuusuttorpassuarni initoqalutik ajornartorsiutaapput.
”Kaalaallit inuusuttorpassuit Danmarkimi aalaakkaasunik attavittaartornissaminnut periarfissaqarnikuusanngillat, immaqa ilaqutaasa amerlanersaat Kalaallit Nunaanni najugaqartuupput. Aamma kalaaliussusertik pillugu Danmarkimi isummersortariqartarnerisa kinguneriinnartarpaat imminnut inissinniapiloortarnerat. Arlallit allaanerusutut avatangiiserisaminnullu naapertuuttuunngitsutut misigisimasarput. Tamatuma inuusuttut ilaannut kingunerisinnaasarpaa kiserliulerneq, kiserliornerullu ineriartornissaraluannut akornutaalernera”.
Kiserliortutut misigineq annertusinnaasaqaaq
Aalborgimi Arctic Street-imi, Mads Siegenfeldt, aliasuuteqartunik ilitsersuisuunermi saniatigut perorsaasuuvoq, ulluinnarnilu pisortaalluni. ”Arctic Streetlab sorpassuarnik ingerlatsiviuvoq”, Mads oqaluttuarpoq. ”Aalborgip kommuniani kalaallinik inuusuttunik suliassaqartitsiffiuvoq
aammali naapeqatigiittarfiuvoq,inuusuttut kalaallit allanik imminnut assingusunik atugaqartunik naapeqateqarfigisinnaasaat”.
Madsip kiserliortarneq inuusuttuni inituutut oqaatigineqarmat ilisiarivaa. ”Ilaanni kiserliortutut misigineq annertoorujussuanngorsinnaavoq, allaallu nikallungarulunninnguulluni, taamalu pisoqarnerani inuusuttup iniminit aninissaa unamminartorujussuanngorsinnaavoq. Tamatumani inuusuttunik allanik ataatsimooqateqarneq immikkut pingaaruteqarpoq”, taama oqarpoq Mads, misigikulasarpaami inuusuttut namminneq imminnut ikioqatigiittartut, arlartik artornartorsioraangat.
Artornartorsiornermik nalunngisaqarluartut ilagaat Nukaata. Nukaata 25-nik ukioqarpoq, maannakkorpiarlu perorsaanermi assistentitut ilinnialerniarluni kommunimi qulaajaaffigineqarluni.
Ataatsimooqatigiiffiit nukittorsaataasarput
”Suut tamarmik oqitsuinnaanikuunngillat”, Nukaata nassuiaavoq. ”Inuunerma ilaani inuunera ataqatigiissikkuminaatsittarnikuuara. Uannut pingaaruteqarnikuuvoq ataatsimooqatigiiffimmik peqataaffigisinnaasannik ornitassaqarnissaq. Tamatuma kisimiinngitsutut misigilersippaanga”.
Kiserliornerup oqallisigiuminaatsuunerata paquminartutullu isigineqarnerata qaangernissaa suli ajornarnerulersittaraa, Nukaata isumaqarpoq misigisimavorlu inuusuttut allat ataatsimooqatiginerisa nakuunerulersissimagaani: ”Annertuumik ineriartornikuuvunga, suut tamarmik ajortivinnginneranni Ikioqqunissara nipituumillu oqarnissara ajornannginnerulersinnikuuakka”.
Steen (saamerleq) aamma Nukaata Kalaallit Meerartaasa ilinniartitsinermik ingerlatsinerannit ’Siammartumit’ aamma Arctic Streetlab-imit imminnut ilisarisimapput. Tamarmik Arctic Street Lab-ip Aalborgip umiarsualiviani najugaqarfianit kilomterinik arlalinnik ungasissusilimmi najugaqarput, busseratilli pisuinnarnissartik toqqartarlugu. ”Pisutsilluni oqaloqatigiilluarnissaq ajornannginnerusarpoq.Kisimiinnginnermik misigititsisarpoq”, Nukaata oqarpoq.