Kalaallit Meerartaat Aarhusimi suleqatitaarput
Jeanne Funch Asmussen Danmarkimi meeqqanut ilaqutariinnullu suliniutinik aqutsisussatut atorfinitsinneqarpoq, sulillunilu inuunini tamaat meeqqanik, inuusuttunik ilaqutariinnillu inuunermik ilaani namminneq inuunermik aqutarilernissaanut ikiorsertariaqalersunik sullissinikuulluni. ”Tamatta oqaluttuassartaqarpugut, maanna inuunitsinnut sunniuteqarnikuusunik. Ilaanni inuit sivisunerusumik suliniuteqartoqarnissaa pisariaqartittarpaat, allatigut sivikikkaluamik suliniutit inuup inuuneranut annertoorujussuarmik sunniuteqarsinnaapput”, taama oqarpoq Jeanne, Viby Syd-imi ’Helhedsplanen’-imi isumaginninnikkut inissaqartitsiniarnermi aqutsisutut atorneqarnikuusoq.
Sooq Kalaallit Meerartaanni atorfik qinnutigiviuk? Uannut pingaaruteqartuarnikuuvoq isumaqarluartumik inunnullu allanut naleqartunik pilersitsiffiusumik suliaqarnissaq. Inuit atugarlioqqajaasut najugaqarfianni ukiuni arfineq-pingasuni isumaginninnikkut inissaqartitsiniarnermi pisortaasinnarlunga, qanittukkullu aqutsinermik aaqqissugaanermilu psykologiimik masteritut ilinnianera naammassereerlugu, piginnaasakka susassaqarfimmi allami misilerusulerpakka. NGO-mi inuup suliallu qitiutinneqarfiani sulinissara takorloortuartarnikuuara, Kalaallillu Meerartaasa inuttassarsiuussinerat takugakku, qularutiginngilluinnarpara atorfik uannut naapertuulluinnartuusoq. Neriuutigeqaara misilittakkakka toqqissisimasumik pitsaasumillu meeqqatut inuuneqarnissaannut iluaqutaasinnaassasut.
Atorfittaanni pingaarnertut suut suliassarivigit? Kalaallit Meerartaannit meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu suliniutit akisussaaffigissavakka, sulisunut pisortaallunga sulinerannut sinaakkutissanik pitsaasunik pilersitsinissama saniatigut, suliniutit assigiinngitsut sammivigisassaat ineriartortinnissaallu isumagisassallugit. Piffissaq suliffiga atussavara sulisunik aqutsinermut aamma suliniutitsinnik Kalaallit Meerartaannilu suleqatigiilluarnermik pioreersumik inerisaanermut. Aamma meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu sullissarpassuatta naapinnissaat pingaartitaasalu ilisimasaqarfigilernissaat qilanaareqaara.
Kalaallit Meerartaanni sulinissanni suna qilanaarinerpaaviuk? Sulisut, meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu aamma suleqatigisartakkatta ilisarillualernissaat qilanaarivara aamma suut ingerlalluarnersut sutigullu inerisaaqqinnissaq pisariaqarnersoq paasissallugu qilanaarivara. Sulisut illoqarfinni assigiinngitsuni sulisut pisortaaffigissavakka. Uannut pingaartuuvoq takussaasunngortitsinissamut najuunnissamullu aqqutissiuussinissaq pisariaqarfiatigullu iluaqutigineqarsinnaanissara. Siusinnerusukkut suliffinni illoqarfiup ilaani suliniuteqarfigisatsinni sulivunga. Tassanilu peqataasarpunga inuit 2.000-it tikilluaqquneqassatillugit imaluunniit aaqqissuussinerit kingorna eqqaaviit imaarneqassatillugit. Tamanna iluarisimaarnartittarpara.
Suliartornissaannut suut kaammattuutaasarpat? Uannut kaammattuutaalluartarpoq, sullivimmi avatangiisit pitsaasuunerat, inissaqartitsiffiulluartumik – illarnissaq isumassuinissarlu inissaqartillugit. Tamatuma saniatigut attaveqaqatigiilluartarnissaq, isertuanngitsumik sulinissaq ilumoortuunissarlu uannut pingaartuupput … aamma kikkut tamarmik sapinngisamik pitsaanerpaamik sulinissaat.