”Inunnut kiinnernissara ajornannginnerulerpoq”

Ungdommens Folkemødemi peqataasut ilaat tassa Titken, Jakob Nukaakalu Kalaallit Meerartaasa Peqatigiiffiat aqqutigalugu peqataanissaminnut nalunaarnikuusimapput. Ulluni marlussunni sammisassaqartitsinerpassuarni peqataanerminni misigisatik tallimanngormat ualikkut oqaluttuaraat. Takoqqilluni naapisimaaqatigeeqqilaarlunilu nuanneqaaq, pilersaarutillu malillugit sammisassaqartitsinerni peqataalluni aamma nuannivippoq. Ingammik nakkussiniunneqqusaannermik unammisitsineq aliikkutaanerarpaat. “Killissanik qaangiinartorujussuuvoq”, 16-inik ukiulik Jacob Esbjergimeersoq inuusuttuaraqatiminut kiinnerluni nakkussinermini misigisani pillugit taama oqaluttuarpoq. 15-inik ukiulik Nukaaka Esbjergimeersoq isumaqataavoq: ”Killissanik qaangiinalaartorujussuuvoq, aliikkutaaqalunili. Inuusuttuaraqatima nakkussama qannakkut pissusia maluginiangaarakku qalliinnaakkut pissusia maluginianngilaraluunniit”.Inuup kinaassusivia qannaaniit aallaaveqarpoqSerbiamiup isiginnaartitsinermik takutitsisartup Marina Abramovicip periusia nakkussiniunneqqusaannermik unammisitsinermi atorneqarpoq. Inuiaqatigiit inuit ataasiakkaat assigiinngissutaat eqqartukkajuttarpaat. Inuk eqqartorneqaraangat maluginiarneqakkajuttartut tassaapput amiata qalipaataa, inuiaassutsikkut tunuliaqutaa upperisaalu. Tamanna nunarsuarmioqatigiinnik immikkoortitsisinnaanissamik aallaaveqarpoq, taamaaliornerli “uagut taakkullu”-mik oqarnermik taamatuttaaq illuinnaasiornermik allaalluunniimmi asissuinermik kinguneqarsinnaasarpoq. Peqataasut inoqatitik inuiaqatigiiussutsikkut tunuliaqutaat aallaavigalugit immikkoortitsinnginnissaat nakkussatillu qannakkut kinaassusiannik maluginninniarnissaat siunertaralugit ilisarisimanngisaannik akileqartillugit nakkusseqatigiisinneqartarput.18-inik ukiulik Titken Aalborgimeersoq ima oqarpoq: ”Ulluinnarni taama nalinginnaasumik misigisaqartitaasanngilagut”. Taamaaliornittali aallaqqaataa eqqumeeqqaariarluni qaangiummat arlaanik pisoqarpoq. Titken itisiliivoq: ”Taamaaliornerput sivitsulaareermat toqqissisimanarsipajaarpoq. Akilerisannik nakkusseqateqarninni misigisimavunga nipangersimaqatigiinnissatsinnut paaseqatigiilluta. Allaallumi misigisimavunga, akilima qannakkut kinaassusianik maluginninniarninni maluginiarsarigiga qannakkut kinaassusera qanoq ittuunersoq”.Toqqissisimasutut misigisimavungaUngdommens Folkemødemi peqataasut ilaat inuusuttuaraqatiminnut kiinnerlutik nakkussisut peqataaffigiartorniarlugit kalaallit meerartaasa tupersuannut isertoq tassaavoq 16-inik ukiulik Susan. Taassuma inummik allamik taama naapitaqarnini sakkortunaarnerarpaa. “Nakkussara qannakkut qanoq kinaassuseqarnersoq maluginiarpallaanngilara, nakkussarali qungujuppoq, qungujulaneranilu misigisimavunga toqqissisimallunga. Ulluinnarni ajukkutiasuararsuusaraluarpunga, taamaattumik misigisakka arlaatigut eqqumiilaarlutillu sakkortupput. Inuuninni misiginikuusarpassuakka nuannersut nuanniitsullu eqqaavakka”. Taamaaliornikkut inunnik allanik naapitaqarnermi killissanik qaangiinissaq aamma pineqartarpoq. Titkenilumi soqutiginnikkumaarani. “Ungdommens Folkemøde siorna ingerlanneqarmat ilaserineqarama qujaannarpunga. Ukioq mannali peqataanissannut soqutiginnippunga. Killissannik qaangiinissannut piareersimalersimagunarama peqataavunga. Aammami ilimagisimagaluarpara peqataaninni eqqumiilliussallunga, eqqumiilliunngilangali. Allaat isumaliorpunga, inunnut kiinnernissara siunissami ajornannginnerulertikkumaariga”.Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat-p Inuusuttuaqqanik Katerisimaartitsinermut atatillugu aaqqissuussai ilaatigut aningaasaateqarfimmit Smukfondenimit aningaasaliiffigineqarput.