Ilaqutariit kalaaliaqqanik paarsisartut ulloq ataaseq sammisaqartinneqarput: Ilisimasaqarnerulernissaq pisariaqartipparput

Helle Jensen Esbjerg-ip Kommuniani ilaqutariinnut paarsisartunut siunnersortaavoq, suleqatinilu Marianne Siig  peqatigalugu ullormi sammisaqartitsiffimmik aaqqissuussisuulluni. Tunuliaqutaavoq ilisimasaqarnerulernissamik pisariaqartitsineq. Helle Jensen oqaluttuarpoq: ”Misigisarparput ilaqutariit paarsisartut Kalaallit Nunaat kalaallillu kulturiat pillugit paasisaqarusullutik ujartuisut. Amerlanertigut apeqqutaasanngilaq meeraq qallunaanik, qallunaamik/kalaallinik imaluunniit kalaallimik angajoqqaaqarnersoq. Meeqqat tamarmik ilaqutariillu tamarmik assigiinngitsuupput, kisianni angajoqqaarsiatut meeqqamik allatut kulturikkut tunuliaqutalimmik meerarsiaqalerneraanni, taava tamanna meeqqap ilagivaa, taamaalillunilu pissusissamisuuginnartumik apeqquterpassuit pikialaalersarput”.”Angajoqqaammi kalaallit qallunaatut oqaluttarput”Marianne Siig ilassuteqarpoq: ”Ullormi sammisaqartitsiffiusumi apeqqutit ilaat angajoqqaarsiat nalornissutigisartagaat akissutissarsineqarput, kisianni aamma qularutissaanngilaq uagut siunnersortaasugut aamma paasisaqarpugut; uagummi aamma paasisaqarnissaq ilisimasaqalernissarlu pisariaqartipparput, assersuutigalugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut atatillugu ataatsimiikkaagatta, angajoqqaat najuutsillugit. Eqqarsaqqajaasarpugut angajoqqaat kalaallit qallunaatut oqalussinnaasut. Kisiannili piviusut imaapput qallunaat iqaasii oqaasiisa aapparisarlugit, tamannalu mianerisariaqarparput. Immaqa oqalutseqakulanerusariaqarpugut, arriinnerusumillu oqalunnissarput eqqumaffigalugu, qularnaarlugulu angajoqqaat paasinninnissaat oqaaseqarsinnaanissaallu. Uagut qallunaajusugut sukkasuumik oqaloqqajaasarunarpugut. Ingerlaannaq akineqarnissarput ilimagisarparput. Oqaloqatigiinnermi unikaallattarneq nuannarineq ajorparput, kisianni eqqissisitsinissaq tusarnaarnissarpullu pikkoriffiginerusariaqarparput. Angajoqqaat kalaallit oqaloqatigineranni tamanna pitsaanerussagunarpoq”.Perorsaariaatsit assigiinngitsutVibeke aamma Peter Andersen kalaaliaqqamut 12-inik ukiulimmut angajoqqaarsiaapput. “Meerarsiartaarigatsigu meeraarannguuvoq 19-inik qaammatilik”, Vibeke oqaluttuarpoq. ”Taamani kalaaliunera eqqarsaatigivallaarneq ajorparput, kisianni tamanna initoqisoq misiginikuuarput. Erseqqeqaarmi kikkunnit kingoqqisuunera. Arnaa kalaaliuvoq, allamik kultureqarluni allatullu perorsaariaaseqarluni, allatullu meeqqani peqatigisarlugu. Piffissap ingerlanerani kalaallinit kingoqqisuunera assut paasisaqarfigerusulerparput, paasivarpullu nukappiaqqamut pingaartuusoq kalaallinik ataatsimooqateqarnissamik neqeroorfigineqarnera. Tamatumani Kalaallit Meerartaasa neqeroorutaat assut pitsaasuupput. Taakku aqqutigalugit nuannersunik misigisaqartarnikuuvugut, meeqqat ilaqutariillu kalaallit peqatigalugit, assorsuaq naleqartumik – aamma nukapiaqqap anaanaanik suleqateqarnermut naleqqiullugu.Isumaqatigiinnginnerit pilersinnaasarputVibeke naapertorlugu angajoqqaarsiatut Kalaallit Nunaat kalaallillu kulturiat pillugit paasisaqarnissamik pisariaqartitsisarneq arlalinnik peqquteqarpoq. Meeraq marlunnik tamarmik assigiinngitsunik kulturikkut tunuliaqutaqartunik ilaqutaqartillugu, pingaartuuvoq,inersimasut akornanni paaseqatigiillunilu imminnut tusarnaarumanissaq, tamatumanilu tunuliaqutarisat kulturilu pingaaruteqarput. Assigiinngitsuuvugut assigiinngitsunillu periaaseqartarluta, assersuutigalugu atorluarsinnaavoq ilisimassallugu Kalaallit Nunaanni nalinginnaasoq meeqqat malittarisassaqarpallaartannginnerat, aamma assersuutigalugu nalunaaqutaq naalagarineqarpallaartanngitsoq. Tamakkumi immaqa isumaqatigiinngissutaalersinnaapput uumisuutaalerlutilluunniit – angajoqqaat angajoqqaarsiallu akornanni. Qallunaajulluni angajoqqaajulluni, arlaat tukattutut akisussaassuseqanngitsutulluunniit nalilipallanneqarsinnaasarpoq. Paasisariaqarparput assigiinngitsunik periuseqartaratta, Vibeke oqarpoq.Vibeke-p Piitallu qularinngilaat kalaaliaqqamut angajoqqaarsiatut pingaartuusoq, Kalaallit Nunaat kalaallillu kulturiat pillugit paasitinneqarnissaq. ”Ulloq pissarsiffiulluarpoq”, Peter oqarpoq, ”uppernarsineqaannarporlu pingaartuusoq, meeqqamik angajoqqaavinillu ammasumik alapernaatsumillu naapitsinissatsinnut piareersarneqartarnissarput. Naggataatungaatigummi tamanna meeqqap,alianartut assigiinngitsut pissutigalugit angerlarsimaffimmi avataanut inissitaasimasup,  pitsaanerusumik inuuneqalernissaanik pilersitsissaaq”.